Lenkin jälkeen taskuun oli jäänyt pari namia, joten ajattelin tuhota ne Oilin kanssa pikaisesti tottistelemalla. Jätin Oilin pihalle ja vein Urhon sisään. Palasin pihalle ja siellä odotti pikkukoira leikkiinkutsuasennossa villisti keikkuen. Oili halusi leikkiä! Riehuin hetken sen kanssa ihan vain yleisesti heilumalla ja totesin, että parempi hakea sisältä lelu kun koira näyttää siltä, että "Tahtoo purra! Tahtoo repiä!" Oili iski oitis kiinni patukkaan ja repi villisti. Sillä oli ihan hirmuinen leikkifiilis päällä, joka ei tuntunut edes kyllääntyvän. Jos päästin irti patukasta, niin Oi kävi ravistelemassa sitä hetken ja toi uudelleen revitettäväksi. No, lopetin kuitenkin ajoissa, niin jäi fiilarit päälle. Viimeisenä Oili sai taskusta sen namin.
Sitten Oili sisälle ja Urho ulos, samaa hommaa mudilla, eli riekkumista patukan kanssa. Urhosta oli tietty Ihanaa! Parasta!
Sen huomaan, että Oilin kanssa olen paljon vapaamielisempi siitä, millaista leikin pitäisi olla. Se saa olla ihan millaista vaan, kunhan koiralla on hauskaa ja se on aktiivinen. Urholle on paljon enemmän "sääntöjä", Ei saa pennä pureskelemaan patukkaa lumihankeen, Ei saa olla antamatta ottaa kiinni patukasta, Ei saa haukkua repiessä, Ei saa... Äh! Miksei saa? Eiks meillä pitäisi vaan olla hauskaa?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti