keskiviikko 30. tammikuuta 2013

Maneesi

Häiriöitä, hauskojakin sellaisia :) Yksi haravoi, yksi pisti maate koiran eteen jne. Urtsilla hyvä pikkuvanha meininki, kesti hyvin myös sen, että joku juoksee ihan vierestä vastan ja ohi. Luoksetuloja jalkojen välistä suoraan palloon. Liikkeestä istuminen hukassa - taas. Onnistui lopulta peruuttelemalla ja itsekin rau-hoit-tu-mal-la. Ruualla parempi, pallolla ei malta keskittyä. Lopuksi pidempi seuraamispätkä edelleen ruualla, tosi jees :)

maanantai 28. tammikuuta 2013

Tokot

Tokoilut kamalan kylmässä viimassa. Seurauttelin Urhoa alkuun minipätkiä ihan vaan moodaukseksi. Luoksarin maahanmenoa juoksutellen. Ekassa venyi tosi pitkäksi, mutta hetken miettimisen jälkeen vapautin kuitenkin palkalle kun kerran reagoi käskyyn ja teki oikein. Toinen huippuhyvä ja siihen lopetus. Välissä tietty läpijuoksuja. Tuosta pitäisi hissuksiin alkaa rakennella sitä kokonaista liikettäö. Ruudussa unohdettiin nyt kuitenkin se kosketusalusta, kun en näemmä saa sitä treenattua lainkaan. Eli perinteinen tapa käyttöön: koira odottamaan, käydään näyttämässä ruutua ja taputetaan sen keskikohtaa. Koska koira on utelias otus, niin se lähtee tietysti pinkomaan ruutuun katsomaan, että mikä juttu tää oli. Sitten naks ja palkka kun koira on hyvässä paikassa. Urho teki just niinkuin piti :) Ilme oli kyllä erittäin hömistynyt kun kuuli naksun. "Emmä tajuu, mutta on ihan parasta!" Kaukoissa pelkkä yksi maa-is pitkällä matkalla. Metallinouto nyt purutyynypalkalla, teki reippaahkosti. Tuumin, että pitänee metsku ottaa aina loppuun asti, siinä on liian suuri syljeskelyvaara jos tekee suorapalkkaa ilman luovutusta. Urhosta oli i-ha-naa elvistellä lopuksi purutyynynsä kanssa naisten jaloissa.

Oili seuraili takapalkalla, lähdöt nyt erityisen hyviä. Nouto pikkukapulalla, oli ilmeisesti virkistävän kevyt kapula kun tuli niin kovaa paluun. Kaappaan edelleen kaikki Oilin luovutukset, en anna edes irroituskäskyä kun jo hamuan kapulan/esineen käsiini. Juontaa juurensa Oilin noutotaipaleen alkuajoille, kun kaikki oli niiiiin herkkää. Urhon kanssa en hätäile ollenkaan samalla tavalla. Pitäisi vaan muistaa muuttaa omaa toimintaa, ei se kummempaa vaadi.

torstai 24. tammikuuta 2013

Päivitystä

Harkkapäivis laahaa auttamattomasti jäljessä.. Säännöllisesti on käyty tokoilemassa, tottistelemassa ja betonivarikoilla sekä kerran parkkiksella jäljestämässä. Tokohommissa Urho on honannut kaukojen seisomaan nousut sekä luoksetulon maahanmenossa alkaa olla ajatusta myös. Kaukoissa pitäisi vielä jumpata seisomisesta istuminen ja ehkä myös seisomisesta maahanmeno, niissä etenee jos antaa tehdä omalla luontaisella tyylillään. Yllättävää kyllä esim. is-sei ei omalla tyylillään etene juuri lainkaan. Sen sijaan ruutu ja tunnari ovat "koskemattomia"... En saa treenatuksi kosketusalustaa kuntoon ja tunnareita en ole edes hankkinut. Viimeksi testasin pitkästä aikaa myös metallinoutoa vieraalla kapulalla (oma on liian pieni ja matala), yllättävän vaikea oli sekin ja tarvitsisi tehotreeniä.

Jäävät toimii ok, kun vaan muistaa tehdä ne ajatuksella. Takapalkkaa (siis myös ruoka) olen alkanut käyttää Urholla enemmänkin ja se toimii kivasti, myös seuraamisessa. Esim. täyskäännökset tekee paremmin sen kanssa - välillä. Luoksetuloon (ja noutoon) kokeiltiin jalkovälipalkkaa ;), eli siis saa juosta suoraan pallon perään mun jalkojen välistä. Kumma kun ei ole ennen tullut tehtyä sitä? mmmmmmm Oili on höntsännyt seuraamista takapalkalla (tekee sillä paremmin kuin taskupalkalla), jäävissä sillä on istuminen kadonnut, ja eteenmenoa on pyritty tekemään säännöllisesti. Ääntely (vinkuminen) on ollut erittäin runsasta, ja edistäminen..

Jälkitreeni parkkiksella vahvisti taas ajatusta siitä Oilin perusongelmasta. Se aloittaa hyvin ja keskittyneesti, mutta sitten alkaa häröilemään. Tod.näk. se paineistuu jäljestäessään, eikä kykene keskittymään kunnolla homman edetessä vaan hakee helppoja ratkaisuja ja alkaa vain enemmän sättäämään sekä yrittää ratkoa ongelman ilmavainuisesti. Jännä verrata esim. Martti-flättiin, joka tosin muutenkin on ihan eri sfääreissä nenähommien osalta, mutta kuitenkin.. Martti alkoi vasta kunnolla jäljestää, kun jälki kulki tavaratalon sisäänkäynnin edestä.

Urho teki samalla keikalla esineruudun parkkiksella. Eka esine nousi ok, mutta kaksi seuraavaa tarvitsi tolkuttoman monta lähetystä. Välillä meinasi Urhon usko loppuakin, mutta mä en hermostunut (jee!) ja kaikki esineet saatiin nostettua.

Varikolla Urholle sattui myös jänskä tilanne, kun Urhon ilmaistessa sen oma haukku kaikui teollisuusrakennuksen seinästä takaisin. Ensin Ur haukkui normaalisti ja rytmikkäästi. Sitten se hoksasi kaiun.

Urho: HAU!
Kaiku: hau
-tauko-
Urho: HAU!
Kaiku: hau
-tauko-
Urho: HAU!?!
Kaiku:hau

- ja tätä jatkui n.10-15 haukahdusta. Odotimme että Ur palaisi itsenäisesti vielä normaaliin haukkuun. Lopulta Urho tuumasi, että "jo nyt on perkele" ja päätti lähteä tsekkaamaan tuota haukkuun vastaavaa haamukoiraa. Oli pakko keskeyttää sen aikomukset (ja yrittää pitää pokka), ja kehoittaa se menemään vielä alkuperäiseen hommaansa. Loppuun saatiin vielä normaalit haukut maalimiehelle ja palkka, mutta hankalaa oli. Hulvaton otus!

keskiviikko 2. tammikuuta 2013

Maneesitottis

Ilmoittautuminen, sekalaisia seuraamisia ja kontaktia Nallen kanssa sekä treenikamujen häiriköidessä (liikettä, taputtelua yms.). Jäävissä istuminen hukassa (käytän ihan liikaa apuja ja kun ne ottaa pois...), maahan ok, seisomista ei edes otettu kun tarjoili sitä jo niin paljon istumisessa. Luoksetulossa vauhti hiipuu lopussa, enemmän suorapalkkaa. Ennen luoksetuloa huutelin toiselle ryhmälle varmistusta että voidaan ottaa pitkä luoksari ja tästä Ur taas kilahti ja oli loppuajan levoton (piipiipippiii). Mun huuto on Urhon mielestä merkki hätätilanteesta, ärsyttävää. Juoksuseuraamisia hissutteluvauhdilla, meneehän tuo. Rytminvaihto juoksusta hitaaseen erittäin oukei. Lopuksi paikallamakuu, piippaili niin maan perusteellisesti, yritin välipalkkailla kun oli hiljaa.

Oilikin pääsi! Seuraamista, keulii keulii.. Jäävissä Oililla myös istuminen hukassa, on ihan kiinni avuissa, muut ok. Lopuksi eteenmeno; ekalla maahan, tai melkein maahan kun jäi kyynärpäät ilmaan könöttämään ja vaati toisen käskyn; toisella läpi. Pihalla vielä nakitellen parit maahanmenot.