Pihatottisviilaus

Urho sai pienen potkarilenkin, Oili puolestaan tokohetken: pureuduttiin täyskäännökseen. Paitsi että Oilin seuraamispaikka on aivan liian edessä, niin täyskäännöksen jälkeen vaikutelman senkus pahenee sillä pikkukoira ei tee käännöstä loppuun vaan aloittaa etenemisen ihan omia aikojaan. Eli pahimmillaan ollaan asetelmassa "Oili menee jo ja Kaisa tulee puolen metrin pääsä perässä". Yritin ensin vain vaatia koiralta tarkkuutta, mutta siinä ei tullut onnistumisia, en päässyt palkkaamaan koiraa ja oltiin jo lähellä, että Oili olisi sanonut sopimuksensa irti. Vaihdoin taktiikkaa ja tehtiin puolikkaita- tai täyskäännöksiä, joiden ohessa annoin koiralle käskyn "sivu" ja pysähdyin heti kääntymisen jälkeen. Tämä toimi ja Oili alkoi löytää pyllynsä oikeaan paikkaan mun viereeni. Näitä juttuja voisi vähän jatkaa, mutta vaan vähän.. Oilin kanssa tottistelun hauskuus on ollut nimittäin just siinä, että Oikku saa tehdä niinkuin tykkää, kunhan meininki on iloinen :)

Pihatokot

Urho teki yhden oton kaukokäskyä m-i, meni hyvin ja osasin olla ottamatta toistoja. Avo-luoksetuloa kahdella lelulla, ekalla pysäytys ja tokalla läpi. Pysähtyi niin hyvin kun vaan liukkaalla pihalla täydestä vauhdista pystyi - matka oli tosin vain puolet koepituudesta. Jääviä kaikki kolme (istu, seiso, maahan), jotka hyviä kaikki. Itsekin olin rauhallinen ja keskittynyt, koira myös - NÄIN sen pitääkin mennä :) Noutoa kiloisella, ekalla vapautus leluun pelkästä tarttumisesta, toisella koko kuvio. Varasteli taas heitoista.. Lopuksi hierottiin eteenistumisen suoruutta, on meinaan vinoutuneet ne aika tavalla. Jätin koiran 0,5-1 metrin päähän noin kello kahteen ja kutsuin siitä luo. Palkka leuan alta kun tuli suoraan, jos ei tullut niin en palkannut ja "liukenin" alta pois.

Oili teki jäävät, joista seisominen ja istuminen hyvät, maahanmenossa jäi suorastaan istumaan, josta siis tietty korjausveto.

Tokokärpänen on ihan tosissaan tainnut herätä, sillä myöhemmin iltalenkin jälkeen vielä yhdet satsit pihalla hommia. Urholla jääviä, joista seisominen ja maahanmeno ok, mut istuminen sitten taas hukassa. Kräh, tarttis suunnitella paremmin, ajatella enemmän, tehdä vaan onnistumisia eikä kokeilla.. NOh, joskus sitten kun ehkä jos. Lopuksi Urholla m-i-kauko, hyvä sellainen. Oililla myös m-i-kauko, ihan okei. Nameilla pystyin tekemään Oilille myös avo-luoksetulon ja sepäs menikin hyvin. Ekalla pysäytys, tokalla läpi.

Tottista

Saatiin Sinna ja Tiia seuraksi tottistelemaan Liperiin - kivaa oli! -17 asteen kylmyyskään ei tuntunut miltään joulunpyhien pakkasten (-33) jälkeen.

Otin taas ekana Urholla tottis-moodauksen palkkaamalla sitä pelkästä rauhallisesta odottelusta auton luona. Ja kas, siitä sen sitten hetken päästä saattoikin napata suoraan seuraamisiin, joita tehtiin sekalaisia pätkiä Sinnan läheisyydessä. Eikä mitään häröilyä! Tää homma kyllä niin toimii :D Toiselle satsille sama virittely, siinä tsekattiin jääviä, joista seisominen ja maahanmeno ihan riittävässä kuosissa, mutta istuminen hukassa - ihan totaalisen hukassa. Noi jäävät pitäisi kyllä erotella kunnolla ja tehdä siihen omat rutiininsa, ei ne muuten toimi Urholla, tai sitten pitäisi antaa vartaloapuja. Mutta jos nyt kuitenkin yrittäisi olla ilman. Viimeisenä vielä nouto.

Oililla ensin leikkiä, siitä jatkaen pariin seuraamispätkään (täyskäännöksiä sais kyllä hioa..) ja sitten eteenmeno. Virittyi eteenmenoon hyvin, mutta alkoi muutaman metrin ennen palkkapurkkia haahuilla. Kutsuin pois, uusi virittely, seurautin nyt vähän pidemmälle ja siitä lähti napakammin mennen perille asti. Ei mikään tykkimeno, mutta "ihan okei". Oili teki myös noudon (650g), liukkaalla pinnalla vähän nössöillen. Jätin ekan ravamalla tuodun palkkaamatta ja toisella innostin paremmin laukkaan (johon nostikin ja sai palkan).

Hukkaharkat

Tapaninpäivänä käytiin Kontiolahdella hukkaharkoissa, eli (pääasiassa) lappalaiskoirien etsintäharjoituksissa Romon kodalla. Partiointina molemmille yksi maalimies. Oili oli lumihangessa ihmeen laiska ja lopulta törmäsi jälkeen, Urho sai paremmin ilmavainut ja tarkenteli aikansa jotta pääsi "käsiksi" maalimieheen. Molemmat huutelivat hetken ennen palkanantoa, Urhokin oli ollut oikein siivosti :)

Ratapihajälki

Tiputtelin namin askeleeseen n. 20-30m välein, jäljen kokonaispituus kai 300m. Pakkasta -20, ajo tuoreeltaan. Oili meni hyvin :) Tosi tarkasti. Luulin, että imppaisi haujuputkeen, mutta menikin nenä alhaalla ja suorastaan askeltarkasti. Eikä varmaan pitäisi ihmetellä 6-vuotiaalla koiralla kuinka se osaakin niin hyvin heittäytyä työmoodiin vaikkapa vain kotipihalla heti kun laitetaan valjaat päälle, mutta ihmettelempä kuitenkin :)

Urho 5v

Päivän sankari

Ajatella, unkarintuliainen on tuonut ääntä elämäämme jo 4,5 vuoden ajan. Ja yhä joka päivä neuvottelemme aiheesta Saako hihnassa vetää. Ja melkein joka päivä saan sanoa "Pasi kato Urhoa", kun mutiainen on taas keksinyt jonkun tempauksen. Joka ikinen päivä vihaan ja rakastan sitä.

Esineitä

Erilaisten esineiden noutoja molemmilla koirilla. Kokoelmassa lompakko, mittanauha, raulalankakerä, avaimet ja pieni metallinen terotin. Ja keksimpäs vielä videoidakin touhut. Urhon video on eka otto, Oililla toinen, Oili kun lennätti ekalla terottimen jääkaapin alle ja siinä tuli vähän sellaista häslinkiä sitten väliin. Eikä se Oilin toinenkaan video ihan putkeen mennyt, kun Urho tuli ovensuuhun kärkkymään ja pikkukoira alkoi sen vuoksi laamailemaan. Mut siitä näkee hyvin, miten Oili reagoi tuon kaltaiseen häiriöön.

Ekalla otolla Oilille oli (odotetusti) kaikkein vaikein tuo lompakko, siksi olikin hassua, että se toisella otolla toi just lompakon ensimmäisenä. Lompakko on siitä hankala, että siihen pitäisi tarttua kunnon ison suun otteella, eikä vaan pienellä etuhammasnipistyksellä.

Kaupunginvarikolla

Perjantaista tutulla teemalla edelleen, eli suorapalkkoja piiloilta, jonne koiran piti vähän ratkoa pääsyä. Urholle neljä maalimiestä ja Oilille kolme. Yhden piilon selvittelystä kutsuin Urhon vahingossa pois ja sinne jäi sitten maalimies. Urho juoksi hajun perässä aluetta rajaavassa aidassa olevasta reiästä läpi ja minä yhtään ajattelematta kutsuin koiran oitis pois, ja ohjasin sen muualle etsimään. Urho (liian) kuuliaisena poikana tuli tietysti pois hajulta. Näin jälkeenpäin on helppo sanoa, että selvästihän se siinä johonkin reagoi... !/%"&#%!!

Keittiötokoja ja varikkopekoja

Jääviä, ensin liikkeestä istumisia aika monia toistoja. Urho tarjoili ensin seisomista, Oili teki heti hyviä istuntoja. Sitten Oililla maahanmenoja, teki alkuun ihan supernopeita, kunnes ryhtyi ennakoimaan ja läsähteli maahan mielivaltaisesti. Palkkaisin välissä pelkistä seuraamisista ja sen jälkeen maahanmenot hidastuivat hiukan. Seisominen oli Oililla ihan hukassa, tarjoili urakalla istumista. Peilitreeni olis niin hyvä (tai sitten avustaja naksuttelemassa), mulla on vaikeuksia pitää pää kurissa ja se vaikuttaa koirien tekemiseen myös. Urholla niinikään seisomaan pysähtyminen hukassa, mutta löytyi sentäs lopulta paremmin kuin Oililta.

Urholla noudon palautusta palkaten kapulan revittelyllä. En tiedä kannattiko, leuat alkoi väpättää (sama efekti kuin keppien kanssa heilumisessa, nousee niin kierroksille, että leuat alkaa tekemään pumppuliikettä). Oililla 2x nouto, kiva meininki.

Perjantain PEKO-treenit siirtyivät tänään metsästä varikolle, eli siis betonitehtaan pihaan. Tuumailin molemmille koirille teemaksi "perillemenot", eli siis suorapalkalla sellaisia piiloja, jossa koiran täytyy hypätä/kiivetä/punkea perille maalimiehen luo. Molemmilla kun on tapana aloittaa haukuskelu rakennetussa ympäristössä jo vahvasta hajusta ja tarkentaa sitten sen verran kuin malttaa tarkentaa. On siis tullut otettua ihan liikaa ilmaisupohjaisia treenejä - koirilla on kova kiire aloittaa ilmaisu koska siitä ne on palkittu. Kumpainenkin sai tänään hyvää treeniä tuohon ongelmaan. Ennenaikaisia huutoja siellä jälleen tuli, mutta oppimistakin varmaan tapahtui. Täytyy jatkaa samalla linjalla vielä ainakin parin treenin verran.

Jännää oli nähdä kuinka Urho touhotti menemää varikolla, kun muistaa mitä se touhu oli viime talvikaudella: pelkkää huutoa. Alussa sen piti taas mölytä, samoin ekan maalimiehen jälkeen, mutta sitten ylimääräinen huutelu loppui ja koira keskittyi siihen mihin pitikin.

Kelkkakausi on avattu!

Elämme mielenkiintoisia aikoja. 

Jumalautaaa! Mää pääsen kelkkailemaan!

Pasi on niiiiin hidas. Purasisko? Nopeutuisko?

Mää juoksen! Mää vedän!
Möhömaha hei vähän vipinää siellä perässä.

Tottista

...pihalla. Eli ei onnistunut se Okuun raahautuminen. Viimemetreillä iski akuutti laiskuus.

Oililla seuraamisia, naksuttelin ensin pysähdysten istumisista ja sitten käännöksistä. Yksi 650g nouto kokonaisena liikkenä - hieno! Meni ja tuli reippaalla laukalla. Miksi mä taas epäilin, että tämä olisi Oilille jotenkin vaikeaa? Että pieni säälittävä koira lyhistyisi painavan kapulan kanssa? Palkaksi roiskautin oikein ison kourallisen hirvenmaksapaloja maahan Oilille imuroitavaksi.

Sitten pihalle tuli Urho, jolla ekana pelkkää naksuttelua omatoimisista sivulletuloista, siitä jatkaen seuraamisiin, liikeseis-istumisiin ja käännöksiin. Yksi 650g nouto, oikein ripakka :D Tästä lelupalkka, vaikka muuten pelattiin nameilla. Takapalkkanameilla liikkeestä seisominen ja istuminen, molemmat hyvät. Parit maahamenot sivulla, hyvät plätsit. Sitten hinkkailtiin vielä jotain noutoja, vaikkei pitänyt. Hyvin ne meni, mutta ärsytti taas kun en malttanut jättää aihetta yhteen (vieläpä erinomaisen) hyvään onnistumiseen.

Oili kävi vielä tekemässä noudon toistamiseen (taas hienosti) ja kokeiltiin myös kaukoja (m-i-m-i) takapalkalla. Ensin meinasi istumaannousu olla nihkeää, mutta kun tajusi jujun niin teki hyviä vaihtoja. Jonain takavuosien paikallamakuuhinkkausten muistumana Oili painoi leuan maahanmenoissa maahan, senkus painelee.

Pihatottista

Taas näitä Lenkin jälkeen -treenailuita, jotka käytännössä on enemmän virranpoistoa (mudi) tai aktivointia (lapinporokoira). Käytännössä tänään sitä virranpoistoa, eli siis riekkuilemista Urhon kanssa lelulla. Huonoa näissä epäsuunnitelmallisissa keikkumisissa on se, että liikkeistä tulee palkattua myös sinnepäinvedot ja hyvää taas se, että homma keskittyy hauskanpitoon ja hyvään mieleen. Olkaamme siis tuosta jälkimmäisestä tyytyväisiä ja siirtäkäämme ensinmainittu epäolennaisuus mielestä sivuun :D

Noh, ekana jätin lelun taka- tai sivupalkaksi ja otin Urholla seuraamista vapauttaen hyvässä välissä palkalle ( ...jaa mikä se hyvä väli sitten oli? En minä vaan tiedä. Jotain kivaa meininkiä vissiin, oli kontaktissa tai jotain). Etälelupalkka toimi yllättävän hyvin, ei mudi edes nykinyt sinne. Sitten jääviä samalla palkkaussysteemillä. Seiso ja istu meni hyvin kun lelu jäi taakse, maahan meni aivan vajaaksi kun lelun ollessa edessä. Olisi pitänyt antaa painokkaampi käsky, tai sitten kääntää kulkusuunta niin, että lelu jäisi taakse.

Huomenna yritän raahautua Outokumpuun ihan kentälle tottistelemaan. Saas nähdä kuinka onnistuu.