Ti-illan pitkät (e.ruutu, toko, jälki)

Urho starttasi esineruudulla, n.50 syvä ja n.30 leveä. 6-7 pistoa ja 2 esinettä. Paaaaaljon juoksentelua ruudussa ja ruudun ulkopuolella, ja hyvin vähän nenänkäyttöä. 

Kentällä Urholle tokohommia. Paikallamakuu Raikun ja Närrin välissä, ekat 3min hiljaa, mutta kun Närri lopetti oman osuutensa, niin jäi vinkumaan. Ruudussa valmiina namilätkä, se kolme kertaa. Keskimmäisellä myös loppukuviot, jotka meni hyvin :) Metallikapulla testimielessä koko liike, kun muuten on otettu lähinnä vain luovutusasentoa. Ihan tutusti teki; varasti kapulalle, otti hyvin, toi hiipuvalla vauhdilla ja luovutusasentoon tuleminen tosi tahmeaa (alkaa varoa kapulaa suussaan), mut ei pudotuksia ei selviä katkoja - eli hyvä. Kaukoja vain muutaman vaihdon verran. Hyvä vire, hieman eteni. Tunnari - tuoreeseen MM-malliin - riviin jossa kapulat keskenään saman suuntaisesi jonossa. Taas oli sellainen fiilis, että nyt ei onnistu. Kääntymisen jälkeen Urho alkoi vinkua ja lähti laukalla kapuloille. Mutta ketut sentään, Urho teki taas homman ihan huippuhienosti! 

Oili-tätskä pääsi sitten jäljelle. Tai omasta mielestään ei päässyt ollenkaan niin nopeasti kuin olisi pitänyt… Suunnittelin vähän huonon treenin, kun tarkoitus oli ottaa muutaman sadan metrin tienvarsinosto, mutta jälki kulkikin vastakkaiseen suuntaan alle 100m päässä metsässä ja haju valui rinnettä pitkin suoraan tienlaitaan. Joten nosto-osuus meni toistellessa koiralle "Hyvä, kiitos, mutta ei kiitos, jatketaan tätä…" Äh, olimpa pönttö! Itse jälki meni Oililla sitten vaan kaahottaessa ja KAIKKI filmipurkit (3) jäi nostamatta. Olisi pitänyt vaan päästää se ensimmäisestä reagoinnista nostamaan jäljen, vaikka sitten 100m päähän. Tämän kesän (tod.näk. Oilin ns. viimeisen aktiivikesän) tavoite opiskella jälkihommia on siis tosiaan toteutunut täydellisen surkeasti :D

Jälki ja esineruutu - vuoden ekat

Erittäin pitkästä aikaa Urholle esineruutua. Ruudussa vierasta 4 esinettä. Ur näki kun edellinen koira teki hommia ja samoin kun vein esineitä takaisin ruutuun. Huusi tuttuun tapaan liivit päälle saatuaan, tajusin hiljentää ruualla enkä takaisinrääkymällä. Orientaatioesine ok, sitten ruutuun. Ekan esineen nosti nopsaan etualalta. Toisella lähetyksellä meni kuselle ja meinasi jäädä lumeen tuusaamaan. Uudella lähetyksellä irtosi paremmin ja toi takaa toisen esineen, siihen lopetus. Hyvin näytti olevan nenä auki Urholla. 

Oilille jälki, basic 1km, jossa muutamissa kohdin useammalla peräkkäisellä askeleella namivahviste. Tienvarsinostatus (n. 100m), vaan jälkipä lähti tielle eikä pois päin. Teki taas tutut: reagoi jälkeen ihan oikein oikeaan suuntaan päätä kääntämällä (ehdin vähän kehumaan), mutta kurvasi kuitenkin takajäljelle. Estin, joten korjasi suunnan (kehuin lisää) ja otti jäljen hyvin tien yli ja siitä eteenpäin. Hyvin ajeli  jäljen häiriöistä huolimatta (koiranulkoiluttaja (harhat), sauvakävelijä (kuljettiin pätkä rinta rinnan, sauvoja tiellä ja me 20m päässä metsässä)) ja nosti kolme filmipurkkia sekä loppupurkin. Koiranulkoiluttajan tekemät tuoreemmat harhat yhdellä tiepohjalla vähän häiritsi, mutta Oi korjasi itse takaisin jäljelle. 

Päivän - ja koko vuoden ensimmäiset (!) - harkat menivät siis erittäin kivasti :)

Koirat ovat syöneet nyt noin vuoden verran Hau Hau Championin Extra Energiaa. Sopii muutoin sekä koirille että lompakolle, mutta Urho on ollut varsinainen kaasulaitos ja tavaraa tulee toisesta päästä miltei saman verran kun laitokseen on laitettukin. Tätä ennen söivät Jahti & Vahti Energiaa / Extra Energiaa, mutta kyllästyin katsomaan kun mudi meinasi tukehtua liian isoihin nappuloihin (ei pureskele vaan vetää kaiken kokonaisena) ja kaasutteli mudi silläkin sekä teki jätti-isoja läjiä.

Koska suoraan sanottuna hävetti lähteä piereskelevän mudin kanssa joululomareissulle, niin päätin tehdä sille oman joulumenun. Riisiä, sika-nauta-jauhelihaa/naudan mahaa, pakastekasviksia (herne-papu-porkkana-kukkakaali) ja kermaviiliä. Ja kas, kaasut katosivat ja jätösten määräkin väheni reilulla puolella. Nyt yritän etsiä jonkun sopivamman kuivamuonan ja tehdä siinä sivussa näitä omiakin pöperöitä. Oili saa syödä Hau Hau:t loppuun ja syödä sitten samaa kuin Urhokin, helpointa täyttää molempien kupit samasta astiasta.

Ainiin ja Urho täytti 22.joulukuuta 8-vuotta. Talouden koirien keski-ikä on siis 8,75-vuotta. Jos Urho pitää lupauksensa juosta rekan alle 15-vuotiaana, niin eihän tässä siinä tapauksessa olla kuin vasta vähän yli mudinelämän puolivälin. 

Tottis, jälki, esineet

Tottiksessa kaikki liikkeet läpi välissä palkkaillen. Seuraamisesta tosin vain pitkä suora, ei henkilöryhmää. Ekalla paukulla pomppas (-> huomautin hihnalla), tokalla keskittyi hyvin. Herpaantui kontaktista siinä 30-40 askeleella, kuten niin usein muutenkin. Tarttis tehdä tuohon enemmän venytystä. Jäävät kaikki hyvin, myös seisomassa pysyminen palatessa. Luoksetulosta palkkasin lennosta. Kiloisen nouto ok, hitaahko palautus. Hyppy on pohdituttanut, kuten aina, ja tein siinä huojentavan päätöksen. Saa jatkossa tehdä hypyllä ihan mitä lystää kunhan noutaa kapulan ja siitä palkkaan. Niin tehtiin ja odotetusti Ur teki menohypyn (siistillä) kosketuksella, palautuksen toi kiertäen. Kehuin ja palkkasin. A-este hyvin. Toivotaan, että hypyn vaatimuksen poistaminen tuottaa varmuutta A-esteeseen. Kokeessahan Ur kun on ensin hypyssä kolisteltuaan (ja varmasti itseään satuttaessaan) pyrkinyt myös kiertämään A-esteen palatessa. Eteenmeno suoraan lelulle, hienosti. 

Jälki oli n.500m, 5 keppiä + loppupurkki, ikää 2h. Ajoi olosuhteisiin nähden hyvin. Ajoi siis jäljen, vaikka muuten keskittyykin lähinnä hakemaan Oilia milloin mistäkin. Kamalan näköistähän tuo ajo oli, mutta ajoa kuitenkin. Keppejä ei nostanut yhden ainoaa. Yhteen reagoi, myöhästyin, ja uusintayrityksellä ei edes reagoinut. Märät kepit vain hetken hajustettuja ja jäljen vanhetessa satoi reilusti. Siis oli ihan ulalla kepeistä. Lopuksi lyhyet keppipaikkaukset, jotka meni ailahtelevaisesti. 

Ja vielä esineruutusuikale loppuun, takana yksi vieras esine. 3-4 normipistoa, ei esinettä. Hämärässä tiirailtiin ja näytti ihan siltä kun olisi muka löytänyt ja siirtänyt/jättänyt, vaan se kun ei ole yhtään Urhon tapaista. Tuo kyllä löytämänsä esineet hyvin, se on se etsiminen yleensä hankalampaa. Lopuksi lähetin vielä kerran ajatuksella, että menen itsekin samalla peremmälle katsomaan. Sinne meni, löysi esineen ja toi. Ei vaan ollut löytänyt sitä aiemmilla pistoilla.

PAHA2, Joensuu

Vihdoinkin jatkoa Urhon pk-kokeille. Aloitettiin tottiksella (tuom. E.Koistinen) jossa kolmen hakuosallistujan kierrätys siten, että ekana meille paikallamakuu, sitten huilivuoro ja lopuksi liikkeet. Mielummin olisin tehnyt just toisinpäin :) Suluissa olevat arvosanat suunnilleen sinne päin, en muista tarkasti kuin ne mistä tuli erinomainen. Paikallamakuussa levottomuutta, vinkui paukuille, kaksi käskyä sivulle (P/T). Seuraamisen paukkuja jännitin näemmä niin paljon, että unohdin paluusuoralla juoksun+hitaan, onneksi sentään tajusin mokan just ennen kääntöpaikkaa ja sitten vaan mietin koko sakaran, että otanko ne vielä vai enkö ota?! Otin sitten ennen henkilöryhmää. Paukuissa seuraamispaikka levisi, muuten jees fiilis ja paransi loppua kohden (T). Liikkeestä istu todella nopea, pomppu sivulle (EH). Liikkeestä maahan + luoksetulo sanalla sanoen erinomainen (E). Liikkeestä seisomisessa tuli yllärinä, että siinähän palataan koiran sivulle, luulin että tehdään luoksetulo loppuun. Onneksi näin edellisen koiran suorituksen ja tajusin kysyä asiaa. Ei suurta ressiä siitä silti, kyllä Urhon pitäisi paluukin osata, mutta mudipa yllätti ja veti suorituksen puihin ihan vaan menemällä sulavasti maahan top-käskystä :D (P). Tasamaanouto ok, hiukan nyki heitossa ja sivullesiirtymässä pomppu (EH). Hyppynoudossa menossa reilu kosketus, paluun kiersi, hitautta myös, sivulle pompulla (P). Estenoudossa kiersi paluun, sivulle pompulla (P). Eteenmeno upea (E). Kehuja energisestä suorituksesta, mutta tarttis vielä hioa tekemistä viimeistellymmäksi. Yhteispisteet 76 - jee! Maastoon! 

Esineruudussa (tuom. E.Koistinen) koira työskenteli muka ihan kivasti (liian laajasti kyllä), mutta vasta n. kolmannella pistolla nousi eka esine (kenkä). Ja enempää ei sitten noussutkaan. Parit kuset ehti ruutuun ruikata. Esineruudusta 13p. 

Henkilöetsintä (tuom. V.Häkkinen) ei sujunut, vain yksi ukko nousi. Työskentely tuntui taas näennäisesti mukavalta, koira hallinnassa, lähti kiltisti pistoille, teki yliheittoja jne. Kaikki pistot paria poikkeusta lukuunottamatta vain aivan riittämättömän syviä. Jo etukulmat jäi katsomatta kunnolla kun Ur ei vaan edennyt tarpeeksi syvälle. Päätin kuitenkin olla hinkkaamatta, siitä kun ei olisi mainittavaa hyötyä. (Siitäpä ne ainoat kehut sitten irtosikin: "Ohjaaja ohjaa koiraa kauniisti ja vähäeleisesti"). Voimakas tuuli kävi takaa, joten edempää koira saisi myös paremmin ja laajemmin hajua (tosin työskentelisi sitten todennäköisemmin taaksepäin). Puolivälistä oikealta nousi lopulta maalimies kangashäkistä, loppua kohden pätkivämpi haukku (jos oikein muistan, niin siitä arvosanaksikin T). Jatkettiin matkaa ja päästyämme radan loppuun Urholta loppui viimeinenkin luottamus maalimiesten olemassaoloon ja enempää se ei olisi kyllä töitä tehnyt - jos nyt oli tehnyt kunnolla töitä siihenkään asti. Pari kertaa radalla se näytti saavan pienen käryn nenäänsä, muttei kummallakaan kerralla ryhtynyt tekemään hommia hajun paikallistaakseen. Kuvaa hyvin Urhon motivaation puutetta, sillä ei ole mitään suurta paloa maalimiesten noukkimiseen. Juokseminen on ihan jees, Kaisan totteleminen on ihan jees, ruoka on jees, pallot on jees, mutta ihan jee on myös vaan hengata messissä ja näyttää siltä että olisi muka tekemässä jotain. 58 pistettä siis saaliina henkilöetsinnästä ja arvatenkin ei tulosta näistä kemuista :) 

Jatketaan harjoituksia, koitetaan nostaa etsimisen merkitystä ja mielenkiintoa koiralle siihen. Kokonaiset kaksi hakutreeniä kerettiin tehdä ennen kokeita ja nekin taisi mennä vähän liian isoilla avuilla, eikä koiran tarvinnut käyttää kunnolla nenäänsä maalimiehet löytääkseen. Joten nyt pitää yrittää valjastaa juuri se etsiminen motivaation lähteeksi, ja sama pätee myös esineruutuun, jossa muuten pitäisi tehdä treeniä nimenomaan vierailla esineillä.

Pikatokot, hakutreenit, jälki ja esineruutu

Tunnari x 2, sama tyyli kuin aiemmin, mutta nyt Urho alkaa jo oikoa. Ei jaksa syödä nameja loppuun vaan etsiin itsenäisesti omaa. Tää on varmaan ihan positiivista oikomista :) Luoksarin maahanmeno ei toimi ollenkaan, ei ajatustakaan Urholla, että kesken luoksetulon voisi mennä maahan - pysähtyä seisomaan korkeintaan tai ehkä joskus harvoin kun on riittävän hämmentynyt niin istua. Ihan kuin se ei edes ymmärtäisi mitä tarkoittaa "maahan", sama sana joka muissa tilanteissa on ihan vesiselvä ja koira toteuttaa käskyn innolla. Joku uusi ajatus sen treenaamiseen pitäisi saada, ei tällä hinkkaamisella ole mitään tulosta.. Nytkin meni lähinnä hermostumisen puolelle, varsinkin kun siinä hinkatessa Oilikaan ei millään pysynyt maaten paikallaan vaikka useamman kerran kävin sanomassa. 

Saatiin omakin pienryhmä pyörähtämään käyntiin, eli pk-hakutreeneissä (vihdoinkin!) Urholle 4 maalimiestä. Näki maalimiesten lähdön kohti etukulmaa, vasen eteni takalinjaa n. 50m isoon kuoppaan, oikea jäi kulmaan. Eka oikea, ihan ok, kävi aika etäällä ulkona alueelta noukkimassa hajun - Urhokin osaa siis jo käyttää tuulta hyväkseen ja hakeutua sen alapuolelle :) (Vain pekoharrastaja osaa iloita tämmöisistä :D) Vasemmalle eka pisto ihan liru, toisella ajatui taas vähän liikaa tuulen alle, oli pakko kutsua pois. Kolmannella läks hornantuuttiin ja paikansi sieltä piilon. Kolmas maalimies etenevänä haamuna, erittäin ok. Neljäs mm jäniksenä, ja hiton nopeana sellaisena! Urholla meni kotva ennenkuin sai Jossun kiinni :) Kokonaisuudessaan muuten jees, mutta pistoista ei kunnon käsitystä. Eikai ne niin tärkeitä ole? Ehh. 

Oilin jälki (n.600m) happani kuivassa metsässä hakutreenien ajan 3h. Tein jäljen Urhon kanssa, 4 esinettä + loppupurkki, useita tien/lenkkipolun/uranylityksiä ja niitä pitkin kulkemisia. Nosto taas tieltä, merkkasi tulojäljen vain pienellä pään kääntämisellä, eli siis ei pyrkinyt takajäljelle :) Menojälkeen ensin pieni päänkääntö, jatkoi ohi ja parin metrin jälkeen kurvasi tarkistamaan asiaa paremmin - kehuin heti. Just sellainen tilanne, joka menee helposti ohi, jos olen itsekin epävarma, enkä lue koiraa kunnolla. Esineisiin reagoinnit kauttaaltaan heikkoja, eli niitä pitää vahvistaa. Parissa kohtaa paineli selvästi Urhon jäljillä eikä mun, kerran siitä huomautin ja sen jälkeen ihan kuin olisi parantanut. Tieosuudet ok, eihän se mielellään tiellä jälkeä aja, vaan paremminkin toteaa, että "ei mene tonne metsään, eikä tonne". Ja kun jälki taas poistuu metsään, niin noukkii sen heti. Vähän vaisua jäljestystä kauttaaltaan, ei edes ahminut loppupurkin ruokaa sillä innolla mitä yleensä. Kuumuus? Valeraskaus? Pitäisi kyllä olla nälkäinen sen vuoksi, nisistä tulee vielä vähän maitoakin. Mun tekemän jäljen tylsyys? 

Urholle vielä esineruutu, kapea suikale lenkkipolun varteen, takakulmiin esineet (toinen niistä siis ihan uran viereen). Sinkoili sinne tänne, ulos ruudustakin. Kakkasi ruutuun, missä ei sinänsä mitään uutta, mutta että jaksoi jatkaa esineen tarkennusta sen jälkeen, niin se oli uutta! Siis sai esineestä hajun, tarkensi aikansa, tuli p-hätä, kävi p:llä, jatkoi tarkennusta, löysi esineen ja toi luo. Molemmat esineet oli vähän tavallista pienempiä, joten aika pitkään sai tarkennella että löysi. Kantoi molempia myös vähän huonosti, tuli niin tohinalla, että risukasan yli hyppäyksissä pudotti ja sitten paniikkipaniikkipaniikki piti äkkiä palata etsimään esinettä kun meni kuitenkin 3m yli ihan vaan jarrutuksessakin. Ei paras suoritus, mutta motivaatio on edelleen bueno :)

. . . . . . . .

Alla pari kuvaa viime viikonlopun melontaretkeltä Suomujärvelle (Patvinsuon kansallispuisto)

Kurkilahdessa, EVVK-Oili.

Urho nuokkuu, suuntana Virtaniemen leiripaikka.

Jälki ja esineruutu

Nyt vähän tolkumpi jälkiharkka Oilille. Kilometrin pituinen, 5h ikäinen jälki, lopussa mun ja Urhon tekemä tuore harha. Ensin mentiin vapaasti tietä pitkin, ei reagointia vasemmalle metsään poistuvaan jälkeen (maasto sellainen että on taatusti muitakin liikkujia, koiran kusettajia yms.). Metsän puolta palatessa noukki jäljen hyvin. Alku vähän epävarmaa, ekan esineen jälkeen alkoi pelittää kunnolla. Toinen esine myös ok. Sitten 800m jälkeen tuli jotain humppaamista, todennäköisesti joku koira tms. oli rallannut jäljen päällä. Ja pian perään ne mun harhat, jossa pahempi tyssäys. Tutki pitkään tuoretta jälkeäni edestakaisin, en huomannut mitään reaktiota omaan jälkeen josta kehua ja vahvistaa koiraa. Palasi sitten jotenkuten ajettavaan jälkeen, toinen harha ylittyi vähän paremmin, mutta ei mitenkään hyvin kyllä sekään. Kerpeleen harhat, muuten veti täti kyllä hyvin.

Urholle esineruutusuikale, jonka takakulmissa 2 esinettä. Eka hyvin, ei välipalkkaa, toista tarkensi pidempään, mutta hyvin kyllä sekin ja sitten vasta palkka. Kylläpäs tämä esineruutu on nyt napsahtanut just eikä melekeen kohilleen :)

Jälki ja esineruutu

Jotain jälkireeniä oli palkko rääpiä kasaan kun tuli mahdollisuus. En tiedä oliko tästä suurempaa hyötyä, mutta saipahan koira vähän hommailla. 1/2h (!) ikäinen 200m (!) jälki, jossa lopussa tuorettakin tuoreempi harha. Poukkoilevaa jäljestystä, kerran lähti selvästi jollekin vanhemmalle harhalle (ai miten niin tylsää jäljestää ohjaajan tekemää jälkeä?) ja jouduin tosissani torppaamaan sen menon, seuraavalla samanlaisella teki tarkistuksen ja palasi sentään itsenäisesti omalle jäljelle. Tehdyllä harhalla reilu tarkistus, palasi sitten omalle. Loppupurkista meinasi mennä yli. Aika huono treeni, ei sovi tämmöinen "ryntäillen pissitty" homma Oilille. 

Urholle esineruutu ja voi video että se meni hyvin! Kaksi esinettä takakulmissa, yksi keskellä. 3 pistoa, 3 esinettä - suit sait noin vaan. LoistoUUU!

Päivitystä

Harkkapäivis laahaa auttamattomasti jäljessä.. Säännöllisesti on käyty tokoilemassa, tottistelemassa ja betonivarikoilla sekä kerran parkkiksella jäljestämässä. Tokohommissa Urho on honannut kaukojen seisomaan nousut sekä luoksetulon maahanmenossa alkaa olla ajatusta myös. Kaukoissa pitäisi vielä jumpata seisomisesta istuminen ja ehkä myös seisomisesta maahanmeno, niissä etenee jos antaa tehdä omalla luontaisella tyylillään. Yllättävää kyllä esim. is-sei ei omalla tyylillään etene juuri lainkaan. Sen sijaan ruutu ja tunnari ovat "koskemattomia"... En saa treenatuksi kosketusalustaa kuntoon ja tunnareita en ole edes hankkinut. Viimeksi testasin pitkästä aikaa myös metallinoutoa vieraalla kapulalla (oma on liian pieni ja matala), yllättävän vaikea oli sekin ja tarvitsisi tehotreeniä.

Jäävät toimii ok, kun vaan muistaa tehdä ne ajatuksella. Takapalkkaa (siis myös ruoka) olen alkanut käyttää Urholla enemmänkin ja se toimii kivasti, myös seuraamisessa. Esim. täyskäännökset tekee paremmin sen kanssa - välillä. Luoksetuloon (ja noutoon) kokeiltiin jalkovälipalkkaa ;), eli siis saa juosta suoraan pallon perään mun jalkojen välistä. Kumma kun ei ole ennen tullut tehtyä sitä? mmmmmmm Oili on höntsännyt seuraamista takapalkalla (tekee sillä paremmin kuin taskupalkalla), jäävissä sillä on istuminen kadonnut, ja eteenmenoa on pyritty tekemään säännöllisesti. Ääntely (vinkuminen) on ollut erittäin runsasta, ja edistäminen..

Jälkitreeni parkkiksella vahvisti taas ajatusta siitä Oilin perusongelmasta. Se aloittaa hyvin ja keskittyneesti, mutta sitten alkaa häröilemään. Tod.näk. se paineistuu jäljestäessään, eikä kykene keskittymään kunnolla homman edetessä vaan hakee helppoja ratkaisuja ja alkaa vain enemmän sättäämään sekä yrittää ratkoa ongelman ilmavainuisesti. Jännä verrata esim. Martti-flättiin, joka tosin muutenkin on ihan eri sfääreissä nenähommien osalta, mutta kuitenkin.. Martti alkoi vasta kunnolla jäljestää, kun jälki kulki tavaratalon sisäänkäynnin edestä.

Urho teki samalla keikalla esineruudun parkkiksella. Eka esine nousi ok, mutta kaksi seuraavaa tarvitsi tolkuttoman monta lähetystä. Välillä meinasi Urhon usko loppuakin, mutta mä en hermostunut (jee!) ja kaikki esineet saatiin nostettua.

Varikolla Urholle sattui myös jänskä tilanne, kun Urhon ilmaistessa sen oma haukku kaikui teollisuusrakennuksen seinästä takaisin. Ensin Ur haukkui normaalisti ja rytmikkäästi. Sitten se hoksasi kaiun.

Urho: HAU!

Kaiku: hau

-tauko-

Urho: HAU!

Kaiku: hau

-tauko-

Urho: HAU!?!

Kaiku:hau

- ja tätä jatkui n.10-15 haukahdusta. Odotimme että Ur palaisi itsenäisesti vielä normaaliin haukkuun. Lopulta Urho tuumasi, että "jo nyt on perkele" ja päätti lähteä tsekkaamaan tuota haukkuun vastaavaa haamukoiraa. Oli pakko keskeyttää sen aikomukset (ja yrittää pitää pokka), ja kehoittaa se menemään vielä alkuperäiseen hommaansa. Loppuun saatiin vielä normaalit haukut maalimiehelle ja palkka, mutta hankalaa oli. Hulvaton otus!

Jälki, tottikset (+pampam) ja esineruutu

 Ensin käytiin tallomassa Urhon kanssa Oilille jälki, kiersi raunioalueen ympäri metsän puolella ja pituutta tuli n. 500m. Esineinä filmipurkkeja, joissa makkaraa sisällä. Nameja siellä täällä. 

 Sitten kentälle Oilin ja 9mm pyssyn kanssa. Ensin heitin koiralle nameja maahan ja siinä parit paukut (menin toki kauemmas), hiukan muuttui varauksellisen näköiseksi mutta jatkoi namien syömistä. Seuraavaksi koira paikallamakuuseen ja siinä myös pari pamausta, oli ok. 

 Sitten Urho. Ensin annoin sen juoksennella ympäriinsä ja paukuttelin, ok. Ur ei olisi taatusti keskittynyt syömiseen ja toisaalta jos ahdistuisi, niin en haluaisi sen liittävän paukkuja ruokaan, siksi tämä vapaana juoksentelu. Kääntyi usein paukusta juoksemaan takaisinpäin, muttei ahdistunut vaan piti sitä ikäänkuin käskynä. Vein paikallamakuuseen ja siinä taas paukkuja, ekalla lähti saman tien tulemaan luo > käsky maahan. Palkkailin tiheään nameilla. Paukusta pyrki nousemaan, mutta käskin aina uudelleen maahan, jota totteli hyvin. Ilme semmoinen odottava ja vähän rauhaton, ei pelokas. Lisää vaan paukuttelua, parempi tietysti olisi kun saisi jokun muun laukomaan niin voisi palkata koiraa täsmällisemmin. Sitten tehtiin vähän tottista, lähinnä seuraamista, oli kyllä selvästi kuormittunut laukauksista ja teki alkuun aika rauhattomasti hommia, mutta rentoutui tehdessä. Lopuksi superihieno eteenmeno, ei välittänyt mitään kentällä olevista kettistelineistä yms, joiden läpi sen piti pinkoa eteen. Kettistelineitä myös vähän, tikapuita ja liikkuvaa tynnyrisiltaa, hyvin mänt. 

 Esineruudun talloin täyssyväksi ja puolileveäksi. Takakulmiin esineet ja keskelle yksi. Urho veti taas sikahyvin :) Kaksi ekaa esinettä tuli suorilta, kolmatta paikansi piiiiiiiiiiiiiiitkään ja hartaasti, kokoajan hommia tehden. Olipa ilo katsella sen sinnikkyyttä etsimisessä, harvinaista herkkua. 100m päässä olevalta ampumaradalta tuli kunnon jyssäyksiä, eikä Ur välittänyt niistä lainkaan. Lopulta tiskiharjakin löytyi ja mudi toi sen tohkeissaan luo. Huomaan myös, että Ur ei enää pyri tuodessa pysähtymään parin metrin päähän esinettä mälvämään, vaan tuo ilman lisäkäskyjä esineen innokkaasti perille asti. 

 Oilin jäljelle ikää kertyi n.1,5h ja se ajeli sen hiukan häröillen, mutta ihan oikeaan suuntaan pyrkien. Selvästi sitä häiritsi Urhon juoksentelut. Filmipurkit bongasi kaikki hyvin. Yhdessä paikassa pyrki kovasti Urhon jäljelle, siinä Ur oli toistuvasti juossut rinnettä ylös ja alas suunnilleen samasta paikasta (ilmeisesti halusi kanavalle juomaan ja uimaan, mutta kutsuin aina sen pois kun muuten olisi kadonnut näkyvistä).

(Ai miten niin me innostutaan treenailemaan enemmän aina ennen koetta?)

Jälki ja esineruutu

Oilille suunnilleen kokeenomainen (pejä) jälki. Aavistuksen tuoreempi ja inasen pidempi (2,5km). Ei tuoretta harhaa, mutta sitäkin enemmän samaan aikaan maastossa kulkeneiden koiranjuoksuttajien jälkiä. Oili jäljesti kerrassaan hienosti :) Tarkasti ja motivointuneesti. Lopussa oli jo selvästi vähän väsynyt, mutta hyvin veti silti loppuun asti. 

Urholla esineruutu vierailla esineillä. Ensin meni kuselle ja ajatus katkesi, uusi lähetys > esine. Toista etsi pidempään, mutta ihan hienosti teki kuitenkin hommia.

Jälki ja esineruutu

Käytiin puolukassa ja tein meno- sekä paluujälkien päälle Oilille poikittaisen jäljen reilustin namitettuna. Nostossa en taaskaan muistanut kehua heti kun nostaa jäljen oikeaan suuntaan. Jälleen teki siis tutut: reagointi > askeleen verran markkaus oikeaan suuntaan > suunnan vaihto ja tyytyväisenä takajäljelle josta mun oli pakko torpata se pois. Merkkasi hiukan jälkeä vanhemmat harhat, mutta pysyi jäljellä. 

Urholle esineruutusuikale, jossa 2 esinettä. Tykkisuoritus med 1 kakka ja 1 pissa. Tuolla koiralla se on kyllä suolitoiminnassa viettiä!

Lappalaiskoirien pk-mestikset, 9.9. Siilinjärvi

Aloitettiin paikallamakuulla (EH/H?), vinkui lähes läpeensä, mutten ok. Seuraaminen (T?) lähti huonosti liikkeelle, kovasti haahuili ekalla suoralla, palatessa paransi ja sakara meni jo jees. Henkilöryhmässä taas haahuilua. Lisäkäskyjä kului reippaasti. Jäävät hyvin (EH:t?), luoksetulossa tuli puoliksi sivulle, puoliksi suoraan, josta vielä korjautin sivulle. Maahanmenossa vinkui kun kävelin pois. Tasamaanouto (T/H?) oli jännitysnäytelmä... kapula holahti pieneen kuoppaan ja Oililla meni tosi kauan sen löytämiseen. Oi lähti myös etsimään sitä vähän liian kaukaa, joten koiraa piti kutsua takaisinpäin. Aika tuntui ikuisuudelta, mutta ei siinä auttanut kuin odotella. Lopulta sai käryn kapulasta ja palautti vieläpä laukkaan nostaen (!) ja hienosti suoraan eteen. Hypyn (P) kiersi mennessä, paluuseen annoin uuden hyppy-käskyn ja se hyppäsi kapula suussa, jes! A-esteen (puuttellinen 0) kiersi molempiin suuntiin, siinä käytin myös toisen kiipee-käskyn, mutta ei auttanut enää kun koira oli jo niin lähellä estettä eikä saanut kerättyä vauhtia/itseluottamusta hommaan, palautti sitten kapulan ilman esteosuutta. Eteenmeno (E) oli sanalla sanoen täydellinen, teki maahanmenon vieläpä nokka menosuuntaan. Oi ei ole ikinäkoskaan treeneissäkään tehnyt noin upeaa eteenmenoa. (Useissa arvosanoissa kysymysmerkit, kun ei noita pysty tallentamaan muistiin siinä arvostelua kuunnellessa) Lopputulos kutkuttava 70p, mutta se riitti maastoon! JES! Kiva fiilis oli kyllä tehdä Oilin kanssa tottista ja sen minkä se teki, niin se teki HYVIN. Ihana töhö-täti :) 

Maastossa odoteltiin aika pitkään omaa vuoroa. Sitten se tuli ja siirryttiin autoilta parisataa metriä eteenpäin radalle. En muista kummalta puolelta aloitin, mutta nihkeästi homma lähti joka tapauksessa liikkeelle, Oili olisi halunnut juosta keskilinjan suuntaisesti tuulen alapuolelle radan loppua kohti. Jouduin pakottamaan sen eteen-käskyllä kohti etukulmia, ihan tervanjuontia oli se homma.. Teki jonkun pitkän käynnin vasemmalla, toisella samanlaisella nosti ukon aika läheltä takakulmaa. Seuraavalla pitkällä hävyksissä ololla oikealle nousi suoraan edestä (oltiin keskilinjalla n. 70metrissä?) toinen maalimies. Yksi ukko jäi siis väliin umppariin vasemmalle radan alkupuolelle (ei kulmassa), sieltä kysyttiin varmistus, että koira ei ollut käynyt piilolla - ei ollut ei. Ilmaisuista ekasta erinomainen, toisesta eh kun kävi tosi reippain ottein hyppäämässä sylissä + pussaamassa lähestyessäni maalia. Työskentelystä lähti jonkinverran pisteitä ja loppupisteet henkilöetsinnästä 160, eli siis näillä oltiin jo kiinni koularissa :) Lähetykset oli nyt kyllä ihan hanurista. Ensimmäisellä ukko-käskyllä koira tuijotti tyhjää, toisella sama juttu, vasta kun kolmannella kerralla käskin eteen, niin koira nytkähti liikkeelle. Ilmeisesti olen niin paljon korjaillut Oilin pistoja, että se reagoi siihen nyt näin. Vähän on jo mielessä lisäjekkuja ;) 

Esineruutu oli tien toisella puolella suhteessa hakurataan ja meni sanalla sanoen hienosti! Tuuli kävi oikealta, joten lähetys vasenta laitaa, sinne koira teki suorahkon (hiukan ruudun ulkopuolelta vauhtia ottavan) piston, bongasi takakulmasta esineen ja toi mulle. Harmillisesti Oili otti alkuun huonon otteen esineenä olleesta lapsen kengästä (riiputti ohuesta remmistä) ja kenkä putosi kyydistä puolivälissä. Oi otti puolen sekunnin miettimishetken kengän vieressä ja sitten onneksi esineen kunnon otteeseen ilman erillistä käskyä ja toi reippaasti loppuun saakka. Piste lähti tuosta kauneusvirheestä tuonnissa, eli esineruudusta 29 p.

Oili-täti odottaa palkintojenjakoa.

Kaik yhes koos 70+160+29=259p ja siis kakkostulos ja koulari HK1. Koko alokasluokan hakukokeessa sillä irtosi sija 3/5 sekä lappalaiskoirien joukosta haun rm2 - kai? Ihan en ole varma noista rotumestissäännöistä. Pytty, ruokaa ja käsityönä tehty hieno lappalaiskoirakirjanmerkki käteen joka tapauksessa tyrkättiin :)

Oli muuten ihan äärimmäisen mukavat ja hyvätunnelmaiset kokeen. Niin, ja treenikaverimme lapinporokoirapoika Raiku (med Leena) sai myös JK1-koularin jäljeltä, jes jes jes! Kaikkiaan lappalaiskoirat tekivät hienosti tuloksia, seitsemästä osallistujasta neljä sai koularin.

Tottis ja esineruutu

Oilille aluksi lyhyt leikkihetki kentällä, sitten Raikun kanssa pk-tottiskaavio läpi. Oili aluksi paikallamakuuseen. Oili vinkui ja käh-käh-kähisi läpi ihan koko homman, myös paikallamakuun (+pari haukahdusta rullaluistelijoille paikallamakuussa). Kaikki palikat sinänsä varmoja ja vauhdikkaita, mutta kokonaisuus on tosi levoton. Laukaukset ok. Eteenmenossa pyrki ekalla paikallaoloämpäreille, toisella suoraan. Ekalla maahan, palkkaus multa. Nyt pitää vaan muistaa jatkossa ottaa läpijuoksuja. Hyppynouto ok, esteellä valui palatessa alas, korjautin vauhdissa enkä uusinut enää liikkeenä. 

Urhoa nostattelin alkuun taas reilusti. Seuraamispätkässä härdellöintiä, ylivirettä ja epäkeskittymistä. Kuulemma hitaan jälkeen tekee aina parempaa, eli pitää muistaa oma vauhti mm. siirtymissä. Olin päättänyt tehdä pääosin palkatta aina eteenmenoon asti, mutta jäävissä seisominen hukkaantui kokonaan (liikaa viettiä, tarjosi istumista -> lisää jäävien treeniä korkeammassa vietissä), joten siinä tuli häslinkiä. Sikamakee luoksetulo! Noudot ok, Urhon silmät alkoi pullistua päästä kun palkkaa ei kuulunutkaan - hitto sehän nousee :D Myös välihaukahteluja tuli mukaan. Urholle ei ole kovin tyypillistä nostattaa itseään palkattomuudesta, joten vielä en huolestu.. Eteenmenossa sai avun siitä, että seuraamisen tapissa kävin viemässä purutyynyn kentän laitaan ja siksipä varmaan eteenmeno oli hieno, eikä koira välittänyt paikallamakuumerkeistä. Lopuksi paukkuja, pomppii pomppii, äh. Koira hyppää mun eteen ja sitä on vaikea pallottaa ajoissa ennenkuin ehtii singota. Jatkossa tehdään pallottamista vaan perusasennossa, kun se onnistuu niin otetaan mukaan liike. Nyt palkka tulee ihan väärästä asiasta.

Esineruutu meni pimeälle. 30x50 ruudussa 3 esinettä takana. Oili ekana hakemaan, oli löysää menoa eikä esinettä kuulunut. Alkoi vain kuulua metsästä jotain tupeltamista ja kähinää.. Lopulta oli pakko huutaa "tuo" ja vihdoin pikkukoira tajusi tuoda esineen mulle. Höh, tän piti olla jo ohitettu vaihe. Urho sai hakea kaksi viimeistä esinettä ja Urhon asenne alkaa olla hommaan just oikea. Se saa hakea esineitä, eikä joudu hakemaan niitä :) Ilmeisesti sekä palkka on ollut hommassa riittävää (superherkkuja ja purutyynyä) sekä tietty johdonmukaisuus on mennyt koiralle läpi (en tuskastu ja tekemiseen ei ole vaihtoehtoja).

Haku ja esineruutu

Oili näki etukulmiin kulkijat. 3:sta ja 4:sta mielikuvat. 5:s valmiina. Haukkuja suunnilleen 10-40-30-haltuunotto-aloitus. Muuten ihan ok:sti, mutta kakkosella oikeaan etukulmaan hinkkaamista - Oili olisi todella itsepintaisesti halunnut kurvata aluetta eteenpäin heti lähetyksestä lähtien. Motivaatio kyllä tosi kohillaan :) Pitkissä ilmaisuissa käy puikkimassa välissä kuonolla maalimiestä varsinkin jos mm erehtyy yhtään liikkumaan. 

Urholle yksi mm maapiiloon ja sinne reilut haukut. Urho teki samaa kuin Oili, eli keskellä avointa mäntykangasta ollut n.20x20m vesakkopusikko imi koiraa kovasti puoleensa. Urho tosin uskoi haluamani lähetyssuunnan kertakorjauksella. Olisikohan pusikko imenyt hajuja puoleensa?

Lopuksi esineruutusuikale, jonka taakse 3 esinettä. Oili haki yhden ja Urho kaksi. Urhon esineruutu pelittää nyt tosi kivasti :)

Esineruutu

3 esinettä (omaa) kapealle, täyssyvälle suikalelle. Kaikki esineet aikalailla takalaitaan. Oili haki ensin yhden. Lähetyksessä se käy aina vähän hitaalla, istuu käskyn jälkeen puoli sekuntia paikallaan ja lähtee vasta sitten etenemään - nyt sentään nopsasti kiihdyttäen laukkaan, usein kun lompsuttelee melkein puoliväliin kävelyvauhtia. Nopsa löytö, viskaisi hanskan kerran ilmaan ja lähti sitten tuomaan luo ilman eri käskyä. Hyvä nopea tuonti. Urho haki loput kaksi esinettä (tassutossu ja kapea heijastinsuikale). Hirrrrveee motivaatio Urholla, vähän semmoista yliyrittämistä ja tykitystä, ettei nenäkään oikein toiminut. Eka esine kuitenkin näppärästi ekalla pistolla, toista joutui hakemaan pitkään ja vaadittiin useampi lähetys. Mut meininkin muuten tosi jees :)

Haku + jälki

Eka etukulma valmiina, seuraavat 4 yliheitoin samaan tyyliin kuin viimeksi yliheittotreenissä. Eli koira keskilinjan toiselle puolen, itse linjalle, mokke 20-40 metriin riippuen näkyvyydestä. Yliheitettäessä mm pinkaisi juoksuun. Ei ilmaisuja. Urhosta homma oli sikasiistii. Hassua, sen pää ei todellakaan olisi kestänyt tällaista treenitapaa pari vuotta sitten kun hakuhaukkujumitus oli pahimmillaan. Nyt koira oli ihan fiilareissa ja keskittyi hienosti.

Oilille omatekemä n.200m jälki, ikää hakutreenien verran eli 3h. Joitakin tienylityksiä ja tietäpitkin kulkemisia, muuten peruskauraa. 4 esinettä + loppupurkki. Nosto janalta, merkkasi puolenmittansa verran oikein ja sitten "korjasi" takajäljelle. Ihan motivoitunutta menoa, tiepätkillä tuttua epätarkkuutta. Lenkkipoluilla oli jälkeä tehdessä paljon liikennettä, joten oli ihan mukava seurata kuinka Oi kuitenkin tarkkoi omaa jälkeä eikä lähtenyt merkkausta enempää harhoille.

Lopuksi heittelin pari esinettä metsään ja Oi sai hakea ne. Ekan haki innokkaasti, toiselle sai patistella enemmän. Tuonnit suhteellisen varmoja :)

Haku (yliheitot) ja esineruutu

Haussa täsmänä yliheittoja. Eka oik.kulma valmis, siitä jatkaen seuraavat neljä yliheitoin. Jätin koiran tullessa 10-20m keskilinjasta, menin itse keskilinjalle ja kutsuin koiraa. Hiukan ennen tai juuri lähetyksen hetkellä maalimies lähti pinkomaan syvemmälle n. puolivälissä aluetta. Kaikki neljä ottoa tosi kivasti ja Urho tykkäsi :)

Esineruudussa 4 esinettä, joista haetutin kaksi. Teki ihan siistejä pistoja, kerran yritti kusaista. Vaati useamman kuin kaksi lähetystä kahteen esineeseen. Palkkana purutyyny, välipalkan jälkeen ei meinannut jatkaa, joten ehkä kannattaa pitää tyyny vain loppupalkkana.

Jälki, tottis ja esineruutu

Tehokasta toimintaa jälleen Leenan kanssa Pärnän suunnalla. Mulla mukana nyt luonnollisesti vain Urho.

Jälki sorakentällä, nami joka 3:lla askeleella, n.100m. Ajo tuoreeltaan. Ei syönyt ainuttakaan namia, maistoi yhtä lihapullanpalasta ja sylkäsi pois.. Alussa ihan hyvä pätkä, välissä jokunen toinen myös. Paljon kuitenkin katkoja ja yrittämistä puskan puolelle. Kai tuota ruokaa pitää kuitenkin näissä mukana pitää, vaikkei yhtään syökään? Auttaa se jäljen päällä pysymisessä kuitenkin. Yhden voisi kokeilla siten, että ruokaa on joka askeleella ja "vaatii" syömisen. Jos ei sittenkään syö, niin ei sitten. 

Tottiksissa kokeenomaista. Ilmoittautuminen ilman paria, siitä seuraamiseen jossa pk-suora ilman sakaroita ja henkilöryhmää. 40 askelta meni hyvin, sitten alkoi pätkimään - eli gumminauhaa saisi venyttää täsmällisemmin. Ekan istumisen seisoi, toisen istui. Maahanmeno hitaahko, muuten ok. Luoksetulo loppuun asti vauhdikas. Seisominen ok ja luoksetulo aavistuksen lopussa hitaampi kuin edellinen. Tasamaanoudon palkkasin suorilta, ok. Hyppynouto ok, meno on suht varma ja vauhdikaskin (ei kuitenkaan vauhdikas), mutta paluussa tiputtaa vauhdin kokonaan pois ihan esteen edessä ja hyppää "tasajalkaa". Varmaan niin paljon kolinoita muistissa, että haluaa ottaa varmanpäälle. A-este hyvä meno, mutta palautti hypyn kautta. WOT!?!? Kiitin (hämmentyneenä) iloisesti ja annoin toistolla toisen "kiipee" käskyn ennen paluuta, sitten homma ok. Eteenmenoon lähti hyvin ja meni suoraan valmiille lelulle. Purutyyny on pop! 

Esineruutu tallaltiin täyssyväksi, mutta puolileveäksi. Sinne perälle 3 vierasta esinettä. Ekalla pistolla toi yhden esineen, sitten kaksi pistoa joilla toinen esine talteen. Neljännellä pistolla yritti emmäjaksaeikämuahuvita-toimintaa, viidennellä tömpsytteli syvälle ja toi kolmannen esineen. Aika voimakkaasti Urho kyllä paineli ruudusta ulos tuulen alapuolelle, mutta kun kerran teki töitä, niin olkoon. Palkkana kaikilla esineillä purutyyny. Jaiks, se kyllä kuluu tällä menolla "loppuun" jos en malta säästellä sitä.

Haku + esineruutu

Ennen varsinaisia pistotteluja yksi ilmaisutreeni ihan lähelle pusikoituneelle maalimiehelle. Kiersin maalimiehen ympäri samalla kun Ur ilmaisi, hyvin huuteli. Sitten 6:n ukon treeni, jossa näki ensin etukulmiin menijät, seuraavista aina mielikuva ennen piilolta poislähtöä. Ukot aina lähetettäessä suoraan edessä. Meni kaikkiaan tosi hyvin! Ainoastaan harmina yhä törttöily maalimiehellä.. Vaikka kielsivät napakasti kaikesta tökkimisestä. Palkkana perinteiset herkkupurkit, viimeiseltä vielä lopuksi purutyyny (kunhan ensin tajusi, että ruuan jälkeen voi tulla jotain lisääkin) - oli aika päheetä poikaa sen kanssa.

Kapean esineruutusuikaleen tallaamisen Urho näki autosta. Kaksi vierasta ensinettä takakulmiin. Hyvin haki molemmat, palkaksi purutyyny. Urho on siitä kyllä aika fiiliksissä vaikkei meinaa repiessä kiinni (pentu!)tyynyssä pysyäkään vaan valuu irti :D

Pärnäsessio

Jälkee, ruutuu, tottista.. kahden hengen voimin neljälle koiralle. Eli siis Leenan komppanian kanssa Pärnävaarassa. L teki Oilille n.500m jäljen sorarinteeseen, joka ajettiin tuoreeltaan. Kuivasta pohjasta huolimatta Oi humpsutteli sen vähän noin niinkuin vasemmalla tassulla. Parissa kohdassa paukutteli yli ja toisaalta parissa kohdassa tarkkoi ihan oikein, vaan ei luotettu koiraan ja pakotettiin pois jäljeltä. Kaikkiaan hyvä harkka jonka Oili selvitti kivasti :)

Esineruudussa Urhon kanssa taas neuvotteluita... niin, että onko ruutu mutiaisille suunniteltu pissa- ja kakkanäytealusta? Kusista ärjäisin, sitten uusi lähetys. Välillä meinasi jumia eteen, mutta sitten kuitenkin taas lähti lompsuttelemaan perälle, etsi esineen ja toi. Kapealla suikaleella 2 esinettä takana ja 1 edessä jotta nähdään onko nenä auki. Oli auki :) ja eka esine nousi hienosti siitä edestä. Toiselle esineelle tuli tätä takkuamista ja päätin että kolmaskin otetaan sitten sinnillä. Lopulta neuvotteluiden jälkeen saatiin loputkin esineet ihan näppärästi talteen.

Oilille näytettiin ensin takalaidalla olevat esineet. Ekan haki näppärästi, tarvitsi tosin tuontikehoituksen kun oli esineellä. Toiselle lähti nihkeämmin, mutta tepsutteli ohjeistuksen myötä kuitenkin syvemmälle. Toisen esineen otto ja tuonti vielä varmempi.

Tottiksissa Urholle reilu nostatus ennen hommia. Ensin vähän seuraamista. Sitten noutoa x2 suorapalkaten, toisella otolla nähtävissä palautuksessa hyvä kiihdytys - just sitä mitä haettiin :) Menot edelleen vähän löllöjä... Esteet patukan kanssa vain kertaalleen. Hypyssä kosketukset, mutta muuten aika siistit Urhoksi. A-este oikein hyvä. Eteenmenossa palkka valmiina kentän päässä (eli n.100 metrissä) ja sinne sikahyvä eteneminen!

Oili leikki narupallolla, teki narupallon kanssa hypyn ja kiipeili namipalkan perässä A-estettä eestaas Leenan ja mun väliä. Kerran vauhti hiipui kiivetessä ja Oi valui alas, mutta ei masentunut vaan ponkaisi heti uuteen yritykseen :) Hyvä hyvä!