torstai 24. tammikuuta 2013

Päivitystä

Harkkapäivis laahaa auttamattomasti jäljessä.. Säännöllisesti on käyty tokoilemassa, tottistelemassa ja betonivarikoilla sekä kerran parkkiksella jäljestämässä. Tokohommissa Urho on honannut kaukojen seisomaan nousut sekä luoksetulon maahanmenossa alkaa olla ajatusta myös. Kaukoissa pitäisi vielä jumpata seisomisesta istuminen ja ehkä myös seisomisesta maahanmeno, niissä etenee jos antaa tehdä omalla luontaisella tyylillään. Yllättävää kyllä esim. is-sei ei omalla tyylillään etene juuri lainkaan. Sen sijaan ruutu ja tunnari ovat "koskemattomia"... En saa treenatuksi kosketusalustaa kuntoon ja tunnareita en ole edes hankkinut. Viimeksi testasin pitkästä aikaa myös metallinoutoa vieraalla kapulalla (oma on liian pieni ja matala), yllättävän vaikea oli sekin ja tarvitsisi tehotreeniä.

Jäävät toimii ok, kun vaan muistaa tehdä ne ajatuksella. Takapalkkaa (siis myös ruoka) olen alkanut käyttää Urholla enemmänkin ja se toimii kivasti, myös seuraamisessa. Esim. täyskäännökset tekee paremmin sen kanssa - välillä. Luoksetuloon (ja noutoon) kokeiltiin jalkovälipalkkaa ;), eli siis saa juosta suoraan pallon perään mun jalkojen välistä. Kumma kun ei ole ennen tullut tehtyä sitä? mmmmmmm Oili on höntsännyt seuraamista takapalkalla (tekee sillä paremmin kuin taskupalkalla), jäävissä sillä on istuminen kadonnut, ja eteenmenoa on pyritty tekemään säännöllisesti. Ääntely (vinkuminen) on ollut erittäin runsasta, ja edistäminen..

Jälkitreeni parkkiksella vahvisti taas ajatusta siitä Oilin perusongelmasta. Se aloittaa hyvin ja keskittyneesti, mutta sitten alkaa häröilemään. Tod.näk. se paineistuu jäljestäessään, eikä kykene keskittymään kunnolla homman edetessä vaan hakee helppoja ratkaisuja ja alkaa vain enemmän sättäämään sekä yrittää ratkoa ongelman ilmavainuisesti. Jännä verrata esim. Martti-flättiin, joka tosin muutenkin on ihan eri sfääreissä nenähommien osalta, mutta kuitenkin.. Martti alkoi vasta kunnolla jäljestää, kun jälki kulki tavaratalon sisäänkäynnin edestä.

Urho teki samalla keikalla esineruudun parkkiksella. Eka esine nousi ok, mutta kaksi seuraavaa tarvitsi tolkuttoman monta lähetystä. Välillä meinasi Urhon usko loppuakin, mutta mä en hermostunut (jee!) ja kaikki esineet saatiin nostettua.

Varikolla Urholle sattui myös jänskä tilanne, kun Urhon ilmaistessa sen oma haukku kaikui teollisuusrakennuksen seinästä takaisin. Ensin Ur haukkui normaalisti ja rytmikkäästi. Sitten se hoksasi kaiun.

Urho: HAU!
Kaiku: hau
-tauko-
Urho: HAU!
Kaiku: hau
-tauko-
Urho: HAU!?!
Kaiku:hau

- ja tätä jatkui n.10-15 haukahdusta. Odotimme että Ur palaisi itsenäisesti vielä normaaliin haukkuun. Lopulta Urho tuumasi, että "jo nyt on perkele" ja päätti lähteä tsekkaamaan tuota haukkuun vastaavaa haamukoiraa. Oli pakko keskeyttää sen aikomukset (ja yrittää pitää pokka), ja kehoittaa se menemään vielä alkuperäiseen hommaansa. Loppuun saatiin vielä normaalit haukut maalimiehelle ja palkka, mutta hankalaa oli. Hulvaton otus!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti