Kevään toka esineruutu. Eka oli unohtunutkin kirjailla, se tehtiin ekojen jälkien tapaan myös pääsiäiskeikalla. Eka meni jotenkuten, koira hyydähti viimeisillä esineillä. Tämä toka taas onnistui just eikä melkeen. Kaava tuttu: koira näki alueen (suikale) tallauksen ja esineiden viennin, sitten virittelyesine ja lopulta hommiin. Kolme pistoa, kolme esinettä, ei puhettakaan että Urho olisi homma yhden tai kahden esineen jälkeen alkanut kyllästyttää. VAIKKA me oltiin samalla pienellä kävelyllä ja VAIKKA se oli hetki sitten keskittynyt lähinnä naaraskoirien kulkureittien selvittämiseen meidän pissilenkkimetsässä.
Ja sitten kevään toka jälki, vieläpä pellolle :) Siitä kiitos Saaralle, jonka kulmille päästiin jäljestelemään. Ja huoh, peltojälki on niin raakaa, niin totuuden kertovaa.. Oli siis aika häsellystä ja itsekin olin keskittymätön. Urho jäljesti aika paljon sivussa. Jälki oli alle 100m ja noin tunnin ikäinen, pari kulmaa, lopussa serpentiiniä. Nakkia noin joka kolmannella, paljon jäi syömättä yksinkertaisesti jo siitä syystä, että koira meni niin sivussa itse jäljestä (hmm.. miksi ihmeessä mä annoin sen mennä!??!) Esineilmaisut hyviä kunhan vaan sellaiselle osui, yksi purkki viidestä jäi löytämättä sivussakulkemisen vuoksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti