tiistai 20. marraskuuta 2012

PEJÄ-B:t Joensuu ja Salo, sekä (liian) vähän treenejä

20.10. PEJÄ-B Joensuu, Oili
Ei läpi, ei lähellekään läpi. Nosto ok, 2 esinettä, harhalle meno x2 ja yliaika. En luottanut koiraan vaan tarkistutin sillä kahteen kertaan suunnilleen kaiken ja Oili kosti viemällä harhalle kaksi kertaa (no ei se oikeasti kostanut). Aikaa tarkisteluun ja harhalla käyntiin kului niin paljon, että lopulta ei keretty edes nostaa jäljeä uudelleen. Tosi tylsä fiilis kokeen jälkeen, kaikkea hölmöä sitä kokeessa keksiikin tehdä. 

Treeniä
Välissä treenattiin jokunen jälki, yksi taisi olla nurmella ja toinen metsässä. Nurtsilla tein itse harhat, niistä Oili ei kummemmin kiinnostunut, vain jälkimmäisen (lähempänä jäljen omaa ikää olevan) ylityksen merkkasi. Metsäjäljen tein itse pimeässä gepsin ja Urhon kanssa, harhat siihen vieraalta. Nosti hienosti ja oikein, sitten suttasi jotain epämääräistä ja itse olin gepseilyn vuoksi pihalla kuin lumiukko (en havainnoinut maastoa vaan pelkästään gepsiä). Filmipurkit jäi metsään, olisiko Urhon juoksentelut kuitenkin häirinneet niin paljon? Ajoi muutenkin kovassa tuulessa reilusti sivussa. Harhat ylittyi jotenkuten, pimeässä oli vaikea tietää missä ne oikeasti oli ja kun koira korjaili koko ajan sivussa ajamaansa jälkeä "härppien", niin loppufiilis oli taas iso kysymysmerkki. Urho sai ajaa 200m tuoreen jäljen hakkuuaukolla. Yhtä varmasti kuin se eteni jälkeä etiäppäin, niin yhtä varmasti se myös piti huolen, ettei edennyt jäljen päällä :D Jäljellä oli isoja koiranmakkarapaloja ainakin 20 kpl, niistä Ur söi ehkä kaksi. Okei, tuore jälki, kova tuuli. Iloinen ja reipas suoritus se silti oli, ja Urhoa oli helppo lukea. 

4.11. PEJÄ-B Salo, Oili
Ei taaskaan läpi, mutta hyvä mieli tuli. Nosto ok (pyyhkeitä lähinnä ohjaajalle joka ei luottanut heti koiraan). Maasto todella märkää ja koira harhautui heti ekassa terävässä kulmassa. Pian kuitenkin takaisin kiinni jälkeen ja sen jälkeen ok menoa aina ensimmäiselle esineelle. Sitten reipasta menoa, en ollut ihan varma ollaanko jäljellä, välillä meni niin nokka pystyssä. Vaan olin päättänyt, että en puutu koiran tekemiseen (kuten edellisessä kokeessa), joten nöyrästi kipitin perässä. Käytiin jossain, jossa Oi näytti lopettavan jäljestyksen, pyysin takaisinpäin ja sitten Oi suunti taas pätevämmin eteenpäin. Hakkuuaukolla toinen esine ja sitten pian - täh, häh? Voe..... maalimies!? Kaksi esinettä on yksi liian vähän hyväksyttyyn tulokseen. Hanuri! 

Mitä nyt?
Sittenpä piskit ei ole tehneet mitääään. Ei edes palauttavia tms. Vielä voisi käydä jonkun jäljen tallomassa kun ei tuo talvi näytä tulevan. Itse olin tosin hetken puolikuntoisena, kun kaatua mätkäytin lähimetsässä itseni kantoon ja hommasin haavan silmäkulmaan, turvonneen posken ja mustan silmän. Viikossa pahin turvotus ja väritys on hävinnyt, enää jäljellä on haavan rupi (liimaus) sekä osin verestävä silmänvalkuainen. Urho on tekemisen puutteesta varsin ärsyttävä olento, jotkut tottistreenit tms. sen kanssa täytyy kyllä lähiaikoina kyhätä kokoon.

2 kommenttia:

  1. On kyllä muuten tavallaan aika skitsoa, että koira ei saa kokeissa hyvksyttä tulosta sillä, että löytää lopulta sen "uhrin" - vaikka joku esine jäisikin matkalta välissä.

    VastaaPoista