Tottis tuntui hyvältä, yllättävän hyvältä. Ihan koko settiä ei otettu. 50 askeleen suora, välissä palkka ja paluupätkä, hitaan jälkeen palkka. Pari kontaktikatkoa pitkällä suoralla, muuten kiva. Jäävistä maahan + luoksetulo. Kaikki noudot, esteet tosin reiluin avuin. Tasamaalla yritti varastaa, muuten ok. Hyppyesteellä vein kiinni esteeseen, se kiipeillen. A-esteellä ohjasin paluun esteen kautta. Noutojen jälkeen päästin Urhon juoksemaan patukan kanssa ja se päätti itsenäisesti kiivetä A-esteen päälle. Kun sitten mumisin puoliääneen, että "ai sä päätit sitten mennä sinne", niin Ur hyppäsi A-esteen harjalta pois sivuun, eli siis kiva pumppu 180cm korkeudesta maahan ilman loivan paluupuolen hyödyntämistä. Eteenmeno kokeenomaisesti muuten jees, mutta maahanmenoon vaati 3 käskyä ja kaarsi ekan maahan-käskyn jälkeen iiiiisosti vasemmalle. Paikallamakuu Raikun hommien ajan, muuten ok, mutta kun Raiku siirtyi noutohommiin, niin vinkui vienosti (vaikka esteet oli tosi etäällä pm-paikasta). Eli paukkuja ja pomppuja, ne kun saisi hanskaan niin voisi hipsiä kokeeseen.
Oikku tottisteli pitkän seuraamissuoran, josta palkka. Pari kertaa silläkin kontaktikatkoja, paikka nippanappa ok, Oiliksi maltillisesti edistämistä. Liikkeestä istu ok. Eteenmeno ok, paitsi silläkin 3 käskyä maahanmenoon.
Toko taas ei tuntunut hyvältä. Mulla ei ollut isoja ruokanameja ruudun tekemiseen, joten piti tehdä pallolla. Ja kun vielä lisättiin matkaa hommaan, niin Ur tippui kärryiltä ja tarjoili tunnarirasiaa merkkinä, Leenalle juoksemista ja yleistä huutelua. Tiputin matkaa pois ja sillä sai onnistuneita toistoja. Kaukoissa koira väärässä fiiliksessä (paineistunu), joten sekin takkusi. Ihan lyhyellä matkalla sai sitten maa-is, is-sei, maa-sei ja sei-is -vaihtoja onnistumaan. Sei-maa on nyt se, jota ei olla otettu vielä arsenaaliin, pitäisi päättää opettaako uusiksi (tassut paikallaan, ns. hissinä) vai antaako tehdä luonnollisella tyylillään (tipahtaen alas). Tunnari x 2, namit väärien välissä ja oma edemmäksi ruohikkoon piilotettuna - hyvin mänt. Maahanmenoa juoksennellen, vissiin meni ihan ok kun en muista tarkemmin :) Metallinouto lopuksi erikseen. Eka pelkkä pito, sählinkiä kun palkka meinasi tippua ennenaikojaan suuhun. Toisella liikkeenä, pudotti matkalla vaikka pidin suuni kiinni, otti toi itsenäisesti loppuun, mutta jäi seisomaan, istui vasta käskystä. Kolmas ja myös liikemäinen meni puhtaasti. Va-ro-vas-ti kyllä pitää kapulaa, ottaa hyvin, lähtee hyvin tuomaan, mutta viimeistään puolivälissä alkaakin varoa kapulaa suussaan ja tuo kuin jos mä toisin kananmunaa teelusikalla. Vinkkejä? Miksi se alkaa ahdistaa vasta hetken kantamisen jälkeen? Toistaiseksi olen päättänyt, etten työstä asiaa kovin (jotten suurentelisi ongelmaa). Kunhan tuo ilman tiputuksia, oli tyyli mikä tahansa. Tekeminen tuo kuitenkin itsessään varmuutta. Mut silti, outo kuvio.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti