Pyöräilystä
Sain vihdoin hankittua springerin, silloin tällöin on sitten tehty fillarilenkkejä. Urho tilttaa hommasta ihan täysin, vetää kuin viimeistä päivää. Valehtelematta voisi tappaa itsensä juoksemisella, sydän vaan sanois että POKS.
Yhden lenkin (8km) muistelot:
Urho veti täysii, Kaisa jarrutteli ja yritti pitää menon ravin puolella. Ur peitsasi aika paljon, villin näköistä kun se kovassa vauhdissa tikuttaa peitsausta. Nyppäyksellä (enemmänkin nosto) kaulapannasta vaihtoi raviin.
Oili lönksytti tylsistyneesti, paitsi kun Urhon kanssa mentiin näkymättömiin.
Lenkin jälkeen Urho oli ihan kaput, läähätti vielä pitkään, Oili oli tismalleen yhtä rauhallinen kuin lähtiessäkin. Kuinka voi olla erilaiset koirat. Urho polttaa kynttilää molemmista päistä yhtäaikaa ja Oili vetää säästöliekillä.
Hieronta 4.7.
Urho: Jumeja edessä lavoissa ja selän takapätkällä.
Oili: Yllättävän kuivat takareidet, jumia selän loppupätkällä. Oililla meinasi pullistua silmät päästä kun piti alistua käsittelyyn, lopulta rentoutui - jotenkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti