tiistai 18. tammikuuta 2011

Tottikset

Treenit kotikulmilla, eli ihan tuossa aseman parkkiksella kera Sinnan jengin. Lunta tuli tunteroisen aikana ihan hillittömän paljon, jäljet peittyi hetkessä lumeen ja koirakin oli lyhyen paikallamakuun jälkeen kokonaan valkoinen.

Oili aloitti seuraamisilla ja tuplatäyskäännöksillä. Portaittaisesta paikanhakemisesta on nyt päästy eroon ja Oili pykää itsensä oikeaan paikkaan suunnilleen jatkuvalla liikkeellä. Mua sensijaan alkoi pyörryttää kun veivattiin niin monta rinkulaa - yök. Vauhdikas noutokapulan palautus avustajan avustamana otettiin myös ja se meni taas oikein mainiosti, myös se eteenistuminen. Kapulan tuonti suoraan eteen on Oilille selvästi paljon helpompaa kuin sivulletuonti, varsinkin jos kapulalla on vähän painoa. Joten eiköhän tämä jalostus ole loppujenlopuksi aika helppo tehdä. Lisäksi Oili teki vielä pari luoksetuloa kera nostatusten, ekan tuli ihan vinoon kun en antanut yhtään käsiohjausta, toisen paremmin suoraan eteen. Erikseen vielä useampia yksittäisiä ottoja eteenistumisia ja siinä myös vähän liikaa porrastamista ja korjailua mun osalta. Eli kriteeri nyt vaan selväksi (sallin siis aika reilun väljyyden) ja sillä mennään. Tuolitreeniä sisällä pitäisi kyllä muistaa ottaa, siitä ei varmasti olisi haittaa. Eteenmenoa ennen jäävät ja kaikki kivasti oikein, maahanmenoa pitäisi vain hitusen nopeuttaa, se alkaa olla aika hidas (Oi pystyy nopeampaakin). Eteenmenopurkista Oi sai hajun seuratessa, joten siinä tuli vähän sellainen tahaton apu, mut olipahan varma meno.

Purhosella eka moodaus, eli palkkailin ruualla itse tarjoamistaan maahanmenoista. Tämä näyttää kyllä sopivan sille hyvin, tuottaa kivan keskittymisen ja "sinuiksiolemisen" ympäristön kanssa. Pelkkä nostatus ja hetsaaminen jättää Urhon paljon helpommin aika herkäksi häiriöiden suhteen, tai ainakin mun on hyvinpaljon vaikeampaa tulkata onko koira rento vai ei. Itsellenikin toimii paljon paremmin tämä, rauhoittaa myös ohjaajaa ;) Jatkettiin seuraamisiin, muuten jees, mutta koiraa aivastutti aivan kamalasti aina kuivanappulan nielemisen jälkeen. Henkilöryhmää Tiian ja Arton ympäri. Perusasennossa sanottu "seuraa" aiheutti tepastelua ja vingahtamisen, siitä vähän hinkkausta. Jonkun välin palkkasin pallolla ja se kainalossa vielä muutamat kiekat hlöryhmää. Yksi noutokapulan palautus samalla avustussysteemillä, mudi oikeen sujahti paikalle - törmäsikin, mutten välittänyt kun se ei yleensä kuitenkaan ole sillä kaplan kanssa tapana. Tokon avo-luoksetuloa useita (muistaakseni) top-läpi-top-top-läpi -järjestyksellä. Kovaa se tulee ja pysähtyminen siksi (+liukkaan maan vuoksi) venyy aika pitkäksi, mutta yritys pysähtyä on aika hyvä. Hmm, hmm, en taida kuitenkaan kiristää kriteeriä. Ennakoimista ei ole näkynyt pitkään aikaan, joten se on tosi jees! Paikallamakuuseen vein Urhon eka (namit jalkoihin) ja sitten vasta Arto toi Sinnan riviin. Sinnan liikuttelu aiheutti piiiippaamista, mutta muut välit oli rauhallinen. Käväisin lyhyesti piilossa. Eteenmenokujan "hajustuksena" tein liikkeestä istumisen, joka hyvä :) Eteenmenossa pelkkä viritys ja perillä motskari näkyvästi lumipenkassa. Tuntui, ettei Urho ihan kunnolla virittynyt eteenmenoon, mutta hyvin se silti lähti, matkalla ihan aavistuksen epäröimisestä johtuvaa hidastusta, mutta kiihdytti sitten vielä loppuun - eli oikein hyvin loppujenlopuksi :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti