Urhon kanssa jälleen kaksistaan leireilemässä. Lauantaina aamulla ajeltiin Liperin Kaatamoon ja sunnuntaina illansuussa takaisin. Leirillä ehdittiin ottaa kolme kertaa hakua ja kaksi kertaa esineruutua. Urho jaksoi hyvin, vaikka mä olin epäillyt sen kuntoa. Ja vaikka se ei todellakaan käyttänyt odotteluaikoja mihinkään lepoon, niinkuin fiksut koirat tekee... Kokoajan tuntuu, että Urhon kanssa homma toimii paremmin ja paremin. Alkaa löytyä se tuntuma, jossa tietää koiran ominaisuudet, käyttöohjeet. Olennaista on, että olen rauhallinen, positiivinen, selkeä, tiukka - olematta kuitenkaan yhtään tiukkis, ja sopivasti vähän hassuttelua mukaan. Jos tulee jotain jumia tms. niin homma tehdään loppuun (esim. esineruudussa) ilman mitään helpotuksia. Päättäväisesti vaan ja uskoen itsekin siihen, että kyllä tää hoituu. Ja siellä takana kokoajan haisu siitä, että ei tämä oikeasti ole kovin vakavaa, vaan oikeastaan ihan hulvattoman höperöä hommaa. Loppujenlopuksi yllättäen Oilin ja Urhon käyttöohjeissa on paljon samaa. Tai sitten se on niin, että kaikkien koirien käyttöohjeissa on paljon samaa :D Mut siis kivaa meillä oli, konkreettisesti ja joka tasolla.
Kouluttajana toimi Pietarisen Janne, rotikkaharrastaja Joensuusta - älyttömän mukava koutsi! Treenit oli kevään ekat hakutreenit ja tarkoitus oli vähän tsekata ylipäätään, että missä mennään, oltaisiinko koevalmiita jne. Ilmaisut ovat rullanneet talvella sen mitä on otettu, joten eniten ehkä kaipasin tsemppiä ja rakennuspalikoita siihen kestävyyteen. Motivaatiota hiukan kyseenalaistin myös, vaikka siinä nyt ei hetkeenaikaan ole ollut kommervenkkejä. Ihan ekaksi otettiin Urholla 8 maalimiehen treeni, joka piston päässä maalimies. Suurin osa siirtyvinä haamuina, osa etenevina, joku valmis ja joku peräänjuoksu. Kaikki meni kerrassaan hyvin, pistot oli pitkiä - osa ylisyviäkin, kerran tai kaksi Ur tuli pistolta pois kun oli aikansa etsinyt eikä saanut hajua (lähetin/koira meni liikaa tuulen yläpuolelle). Haukkuja muutamia, siihen ei nyt tässä kiinnitetty kummemmin huomiota. Motivaatio kesti loppuun asti. Toki koira sai paljon apuja, mutta ylipäätään oli hauska huomata, ettei sille tuollainen kahdeksan maalimiehen treeni ollut mikään kummoinen juttu. Lisääkin olisi jaksanut. Ja taas toisteltiin yhteen ääneen, että "me tehdään ihan liian lyhyitä treenejä koirille.." Maalimiehiltä ruokaa ja minulta lopuksi narupallo. Urho oli ihan fiilareissa. Diagnoosi: koevalmiitapa tässä aikalailla ollaan ja nyt vaan erityisesti huomio siihen, että Urholla on kaikki maalimiehet kunnolla piilossa ja nenän käyttö vahvistuu. Motivaatio ja tekniikka noin muuten on mukavalla mallilla. Siirtyvät maalimiehet sopii erityisesti Urhon treeniin, itsenäisestä työskentelyä pitää vaalia, hallinta kun Urholla ei ole ongelma. Mä jatkan roolini pitämistä hyvin minimaalisena.
Toisessa treenissa tsekattiin vain haukkumista ja Urho esitteli oikein kunnon sikailuarsenaalin.. Se kuumui näkyvistä ja lähellä olevista maalimiehistä niin, että raappaili tyyppejä ihan kunnolla. Kiellettiin tietysti, mutta niitä kieltoja tuntui kuuluvan aika tiheään... Otettiin purkki esiin ja se rauhoitti, koira haukkui paremmin purkille. Muuten haukut tulee hieman sarjoissa, mutta kunhan huutoa tulee ja koira ei ole lähdössä minnekään, niin kelpaa mulle.
Lauantaina illalla vielä esineruutuharkka, joka ei mennyt kovin hyvin, mutta oli kokonaisuutena ihan hyvä treeni kyllä. Just kun aloitettiin, niin paikalle pölähti toinen ryhmä ja yhtäkkiä ihmisiä oli siellä rivissä ihan kunnon katsomona. Eli aika kokeenomaisissa fiiliksissä meni se. Urho haki ekan ihan hyvin ja sitten tyssäs. Pinnistelin itseni pysymään suht tyynenä, vaikka tiukkaa teki. Sinnillä saatiin toinen esine ylös ja siihen lopetus. Rutiinit kirkkaiksi, enemmän kimppatreeniä (eli ruutuja, joissa toisten koirien hajuja/pissoja jne) - siinä taas pari oivallusta - joiden kyllä pitäisi olla itsestäänselvyyksiä, mutta eipä vaan olekaan... Sunnuntaina viimeisenä tehtiin uusi vastaavanlainen treeni ja se meni huomattavasti paremmin. Kolme esinettä nostettiin hyvällä tunnelmalla. Jahuu!
Sunnuntain hakutreenissä tehtiin aika vastaavanlainen pidempi harjoitus kuin lauantainakin ja se meni taas kerrassaan mukavasti. Mitään uutta suhteessa lauantaiseen ei siinä varsinaisesti tehty, mutta oli mukava huomata, että koira jaksaa ja motivaatiota on. Kouluttaja oli siis paikalla vain lauantain ja su treenattiin keskenämme omalla porukalla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti