Liperi oli harvinaisen ruuhkainen paikka tiistai-iltana, ei millään meinattu löytää hyvää paikkaa treeneille. Lopulta päädyttiin yhden (suljetun) koulun pihalle lumivallien väliin auratulle pienelle läntille. Urholla eka pelkkää kontaktia ja seurauttelua samalla kun Sinna teki omiaan. Hyvin mänt niin kauan kun itse keskityin hommaan, sitten kun aloitin höpöttämään muuta, niin herpaantui koirakin touhuamaan omiaan - tietty. Eli itse saisin keskittyä vähän paremmin. Toisella satsilla oli tarkoitus ottaa jäävät, mutta ne tyssäsi heti alkuunsa kun yritin ottaa ilman vartaloapua istumista ja Urho tarjoili sinnikkäästi seisomista. Mä ärsyynnyin ja molemmilta katosi rentous. Koira autoon ja hetken päästä uusi yritys pienten vartaloapujen kera. Nyt saatiin kaikki tehtyä (myös seiso ja maahan), sekä lopuksi vielä yksi kiloisen kapulan tuontikin. Loppupalkkauksessa viskaisin hämärässä narupallon syvään lumihankeen ja sinnikkäistä etsintäyrityksistä huolimatta (osallistujina niin koirat kuin ihmisetkin) piti myöntää tappio. Ja se oli vielä se paras narupallo!
Oili kävi välissä leikkimässä (mun narulelu oli tylsä, mut Sinnan patukka tosi kiva) ja siinä lomassa luoksetulon eteenistumisia, tekemässä täyskäännöksiä (pylly hakee paikan nyt tosi hyvin) ja viimeisenä kaksi kiloisen tuontia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti