Varikko

Urholle 3 umpi- sekä yläpiiloa. Ensin kävi haukkumassa yhden vanhan piilon, oli sillä hilkulla etten luullut sen haukkuvan jo maalimiestä. Hieman paremmin saisi tarkentaa piilot loppuun ennen ilmaisua, mutta eipähän ainakaan ole hankaluuksia haukun irtoamisen kanssa. Eh. 

Oilille yksi pitkän suoran lähetys ja sen päässä mökissä maalimies. Ihan ei mennyt heti suoraan sinne minne piti, mutta lopulta pääsi mökille asti ilman että tarvitsi käydä yhtään lähempää näyttämässä.

Pekoo, tokoo, peekoota..

Ollaan harkkailtu viimepäivinä niin paljon, että parempi vaan niputtaa kaikki yhteen. 

Urholle pitkästä aikaa ampumisia. Reagoi laukauksiin ja keräsi niistä hiukan painetta (-> purkautui ääntelynä), mutta vaatimalla keskittyi tekemiseen. Lissää reeniä vaan. A-esteellä pallon kanssa ekan kiersi, toisella yritti mutta korjasi viimehetkellä kun annoin kiipee-lisäkäskyn. Hyvin kyllä kurvasi käskystä takaisin takaviistoon esteelle vaikka oli jo tulossa ohi. Kolmannella annoin selvän lisäkäskyn ennen estettä. Seuraaminen on ollut hyvää ja tehnyt hyviä käännöksiä, jäävät myös onnistuneet. Itseasiassa useampikin on sanonut seuraamisesta suunnilleen saman kommentin: "sehän on nyt tosi siisti" :) Ruoka tekee ihmeitä. Paikallamakuutakin otettu ja häiriön kanssa, pysyi hyvin eikä sinkoillut pallon perään, vähän kyllä pisti haukotuttamaan (sijaistoiminto kun kuupassa kihisee). 

Urho on tokoillut ehkä ahkerimmin. En ole kamalasti viitsinyt sitä juoksuttaa maastossa, sillä Mudius Idiotius kävi ottamassa osuman ns. omaan nilkkaan. Oma moka, en valvonut koiraa (vaan kykin maakellarissa) ja se kävi sinkoamassa tielle toisen uroksen kimppuun. Onneksi(!) toiselle ei käynyt mitään ja omalle kävi, pienet reiät etujalassa, jotka paranee ihan hyvää vauhtia. Ei mitenkään mieltä ylentävä hetki koiranomistajana.. 

Ruudussa siirryin vinkistä hakemaan enemmän oma-aloitteisuutta, mikä taas on tuottanut huutamista ja siitä olen välillä valitettavasti hermostunutkin -> ei erityisesti auta asiaa. Mutta hyvääkin on saatu aikaan ja oma-aloitteisuus ON kasvanut :) Nyt vaan palkan suunnalla koitetaan saada paikkaa vielä paremmaksi, toistaiseksi Ur ymmärtää vain hypätä etunauhan yli ruudun sisäpuolelle. Tunnarissa käy sujuvasti ja rauhassa syömässä namit kapuloiden välistä. Kaukoissa ei olla edetty, ehkä paremminkin taannuttu. Metallia vanhalla kaavalla, jotain kehitystäkin tarttis varmaan yrittää.. Kunhan vaan muistaisi pitää sen kriteerin just sellaisena kuin alunperin asettikin: kunhan ottaa ja tuo - ei tartte olla tykki. Luoksetulon maahanmenoissa tarvitsee huutomerkkikäskyn. 

Oili on vähän tottistellut ja piipannut siinä taas ihan hirveästi. Tajusin myös, että se sinkoilee aika paljon mun käsien liikkeiden mukaan eikä pidä käskyä (esim. jotain jäävää) "lukittuna", joten sitten on otettu vähän malttia ja kuuntelutreeniä ihan perinteisesti kieltämällä väärästä ja kehumalla oikeasta. 

Pääasiallisesti Oili on kuitenkin pekoillut. Jäljellä otettu nostoja ja tsekattu hommia ylipäätään muutenkin. Motivaatio on ollut hyvä, nostelee jälkiä lyhyellä matkalla ihan pätevästi. Eniten haastetta maaston muutoksissa (tie->metsä, metsä->lenkkipolku), niissä merkkaa usein oikein, mutta menee sitten epävarmaksi ja tarkkoo. Mulla hankaluuksia lukea koiraa. Mutta yritän, yritän.. Ilmavainuhommissa (tyhjän partiointi) näkyy jo tätimäisyys, kunhan hissuksiin jolkottelee. Hajun saatuaan sitten terästäytyy ja tarkkoo hajun loppuun.

Varikko

Rasti seinään! Kävimme varikolla. Jotenkin talvi on vain humpsahtanut ohi ilman varikkotreenikäyntejä. 

Oilille "alkeistreeniä". Kaksi alueen reunaan tuulen yläpuolelle. Hajut liikkui hankalasti, ilmeisesti oli saanut kahdesta käryn yhtäaikaa, joista kauemman paikansi ensin. Ei kuitenkaan tarrannut sen jälkeen listassa seuraavaan. Vähän vaisuhko oli muutenkin. Yhdessä kohdassa sai tapella eteenlähetyksen kanssa pidempään. Meni kyllä lumialueen läpi hyvin, mutta sen jälkeistä tietä ei tajunnut mitenkään ja sitä, että haluaisin menevän sinne "eteeeeeen". Ehkä viidennellä lähetyksellä vihdoin ymmärsi yskän.

Urho ilmaisi. Kolme ottoa, jokaisella tuli huomauttamista liiasta lähentelystä. Muuten kyllä hyvää, rytmikästä ja kestävää haukkua. Ekalla jäin etäälle, toisella kävelin ohi ja poispäin, kolmannella kävin vieressä ja poistuin takaisin takavasemmalle - hyvin jatkoi ilmaisua minusta välittämättä.

Tokoa ja tottista

Kahdet erittäin kivat ja hyvävireiset tokot/tottikset Urholla. Kyllä ne aiempien treenien päättömyydet taisi johtua Oilin poissaolosta ja jättämistään tuoksuista? Niin paljon paremmin keskittyy nyt taas tekemiseen, on itsevarmempi ja rauhallisempi.

Tokossa tiistaina läpi voittajan palasia. Ensin orientoitumista lyhyillä seuraamispätkillä. Sitten tunnarialkeet x2. Maahanmenoja juoksennellen, pari hyvää ja yksi jäi seisomiseksi. Ruutu näyttäen x2 ja molemmat tosi hyviä! Viimeisellä jäi itsenäisesti vieläpä pojottamaan ruutuun naksun kuultuaan, eikä juossut vastaan. Kaukokäskyjä liikkurihäiriössä lyhyeltä matkalta alkuun pelkkiä maa-is, välissä joku maa-sei tai is-sei, sitten sarja läheltä ohjaten sei-is. Metallikapulalla pelkkää pitämistä, tosi hyvin. Silmät kiiltäen hamuaa kapulaa, vähän vielä kalisuttaa, mutta vähenee kokoajan. Purutyynypalkka on tässä huippuhyvä! Lopuksi 3min paikallamakuu Raikun kanssa - jees. 

Oili teki samalla keikalla seuraamista takapalkalla. Jäävissä istuminen hyvä. Maahanmeno takkusi, piti toistaa useampaan kertaan. Seisominen hyvä, mutta siitä vaisu luoksetulo, jätin palkatta ja otin toisen jättäen koiran valmiksi seisomaan ja hetsasin vähän matkalla -> nyt tuli lujaa. 

Maneesilla keskiviikkona Urholla henkilöryhmää taviksena ja sitten myös kyykyssä olevilla henkilöillä. Yhteen puhuvaan haksahti pari kertaa kun oli naama niin sopivasti hollilla. Huomauttelulla korjasi ja paransi vielä enemmän kun vaihdoin namin palloon. Muuten seuraamiset palkkailin nameilla ja tekee niillä paljon siistimpää seuraamista. Jäävistä istu ja maahan hyvät, seisomisen veti ensin istumaan, korjausella oikein. Sivullesiirtymissä oli kauttaaltaan vajautta (ja ennakointia), niihin kannattaisi ottaa teho-olkkaroinnit. Luoksetulo eteen pro! Paikallamakuu hyvä, paitsi kun holskutyttö Sinna tuli maneesiin, niin piti hetken piipparoida.

Mökkitokot

Pääsiäisloma mökkeiltiin Kainuussa. Ihanaa! Parasta! Urho pääsi vetokoirailemaan ja taas sain ihmetellä kuinka mudi vaan rakastaa sitä hommaa. Mitään muuta Urho ei tee koskaan samalla pieteetillä ja keskittymisellä kuin vetämistä. Se jaksaa ja jaksaa ja jaksaa. Kaikessa muussa on aina mukana vähän sähläämisen makua tai muuta häröilyä. Vetäminen on ainoa asia jota se tekee ns. rautaisella työmoraalilla. Ehkä se on Urholle riittävän yksinkertaista... 

Olen tehokkaasti vältellyt tunnarin aloittamista, mutta nyt kun kapulat tuli pakattua mukaan treenireppuun ja roudattua satojen kilometrien päähän, niin oli PAKKO aloittaa. Suunnitelma: opettaa ensin koira vaan rauhalliseen mielentilaan ja nenä auki kapuloille. Toteutus: hajustamattomia kapuloita riviin ja väliin makupaloja, koira hihnassa syömään makupalat ja sitten pois. Kunhan tämä onnistuu, niin aletaan lisäillä sitä omaa mukaan. Noin siis tehtiin x 2. Tunnarikapulan rauhallisia pitämisharkkoja täytynee ottaa vielä erikseen. Metallikapulalla muutamat pitoharkat, palkkana edelleen siitä superlelu eli purutyyny. Ilme alkaa olemaan metallille suorastaan himokas :) Jäävät oikein ja kaukokäskyjäkin parit ihan mukavasti. 

Oili teki lyhyet seuraamiset, jäävistä istumisen ja noudon, jossa olen vihdoinkin ryhtynyt tekemään luovutuksen rauhallisesti, enkä kaappaamalla. Oili vastaa muutokseen hyvin ja keskittyy paremmin pitämään esinettä suussaan, välillä yrittää vähän työntää vastaan, että "ota jo!"