maanantai 27. kesäkuuta 2011

Haut ja hypyt

Oili oli ekana, joten hyödynsin sillä tallaamattoman alueen ja maalimiehet kiersivät takakautta etukulmiin piiloihin. Piilot nyt vain 50m syvyyteen, kun Oililla on tallaamattoman alueen pistottaminen vähän kökömpää; tuumaa että miks menisin, kun ei haise.. Eka ja toka valmiina, noston jälkeen molemmista mielikuva alueelle etenemisestä. Ekalle oikealle meni hyvin, ilmaisuun tuli joku omituinen maalin ympäristön nuuskuttelukatko. Kaikki loput (pidemmätkin) ilmaisut kuitenkin hyviä. Toinen pisto vasemmalle kaarratti koiraa kovasti taaksepäin (maalimiehen tuoreet hajut lähellä tiellä) ja kutsuin koiran siitä pois. Näiden poiskutsujen jälkeen seuraava lähetys on aina nihkeä ja nytkin piti kolme kertaa sanoa "ukko", ennenkuin koira läks. Voi Oili ja Oilin herkkyys! Hyvän piston teki kuitenkin ja löytö perään. Kolmonen ja nelonen myöskin ok. Palkkaa Oilin mielestä oli aivan liian vähän (purkissa pari nakinpalaa) ja jokaisella maalimiehellä se jäi haukkumaan ja törttöilemään vielä palkansaannin jälkeen.

Urholle myös kahden maalimiehen kanssa pelaten viisi valmista suoraa pistoa (mm:t siirtyi alueella eteenpäin). Ilmaisuissa säädettiin etäisyyttä. Paitsi, että maalimiehet heittivät koiralle nakinpalan jo ennenkuin se ehti juosta siihen iholle, niin palkkaa tuli myös hyvistä asemista riittävän etäällä maalimiehestä. Haukkumiseen ei niinkään kiinnitetty huomiota, niitä tuli siellä välillä jonkin verran. Periaatteena siis yksinkertaisesti "ei saa tulla liian lähelle". Onhan tää nyt ihan hanurista taas, että kun koira muuten toimii tosi kivasti (motivaatio (!), pistot, kestävyyskin), niin sitten saa taas alkaa säätää jonkun muun jutun (kuten nyt toi ilmaisu) kanssa...

Sen verran oltiin nopeita treeneissämme, että pyörähdin vielä Pärnällä esteiden luona. Urho pomppi pari kertaa hyppyä, ihan hyvin. A-esteellä päivän sana oli esteenkierto takaisin tullessa. Este oli kiva mennessä kiivetä ylös, mutta takaisin piti hipsuttaa ohi. Noin viidennellä otolla aloin tajuta, että ehkä toi ei tajuu asiaa palkattomuuden kautta, vaan ihan oikeasti tarvitaan taas rautalankaa. Pienellä ohjauksella (esteen taputus kun koira oli napannut kapulan) Urho tajusi taas tuontireitin Oili hyppi hypyn pari kertaa tyhjinsuin ja pari kertaa patukka suussa. Oili pitää vielä ohjata ihan lähelle estettä ja vahvistaa sillä kosketushyppyä, mutten se yrittää jotain leikauksen ja kosketuksen väliltä, ja mätkähtää päin estettä. A-estettä Oililla myös parit kiipeilyt.

keskiviikko 22. kesäkuuta 2011

Tottikset + jälki

Pärniksellä nopeahko pyörähdys omien kanssa. Urhon maahanmenot ovat olleet lenkillä nihkeitä (jää helposti istumaan ja on olevinaan ihan pihalla siitä, mitä "maahan" tarkoittaa), joten nakuttelin niitä vähän enemmän lentävien nakkien kanssa. Kaikki jäävät otettiin myös lyhyistä seuraamispätkistä ja kaikki meni oikein :) Estenouto kaksi kertaa edestakaisin, ekalla varasti lähdön, toinen oli kerrassaan hyvä. Muistin heittää kapulan riittävän kauas esteen taakse, jotta koira saa kerättyä vauhdin ylöskiipeämiseen. Hypyn molemmin puolin laitoin hihnat ponnistusta ohjaamaan. Tyyli, jossa mä seison esteen vieressä ja kutsun koiran hyppyyn (kuin agilityssä) tuottaa kaikkein parhaat loikat. Nytkin kaksi edestakaista oikein hyvää puhdasta ponkua. Miten mä saan ton saman liitettyä siihen liikemäiseen? Noh, treenaamalla varmaan. Mutkun meitsi ei jaksa!!! Eteenmeno lähti hyvin ja koira juoksi suunnilleen vaaditun matkan suoraan, mutta lähti sitten kaartamaan vinoon. No eihän se nyt käy.. olkoon kentän reuna vaikka kahden eteenmenomatkan päässä, niin sinne pitää silti mennä suoraan. Pari uusintalähetystä ja aina vaan kaartoa vasemmalle. Lopulta jätin koiran maahan, kävin paukuttamassa palkkapatukalla ohjuriksi jätettyä vesikanisteria ja palasin koiran luo. Sitten vasta suora meno.

Oili hyppeli myös. Ohjasin sen reilusti ottamaan hyppyesteestä tukea ja siten se menikin mielellään hyppyä. Eli ei enää leiskautusvaateita Oilille. Pari hyppyä myös pieni kepinpala suussa ja nekin meni kivasti. A-este on Oilille yllättävän haastava, se ei oikein osaa kerätä siihen voimaa, jota se kuitenkin tarvitsee. Kyllä se yli kaksi edestakaista meni, mutta niin voimattomasti. Lisää vaan toistoja ja voisi varata näihin jonkun superpalkan. Tasamaanouto ok muilta osin, mutta luovutuspaikka painuu edelleen sivulle. Ilmankos kun en ole sitä taaskaan treenannut. Eteenmeno ok.

Oilille Pasilta tilattu jälki oli saanut vanhentua metsässä 3,5h. Pituutta n.500m. Alun terävä kulma oli paljon lähempänä kuin mitä sen tilauksen mukaan piti olla, joten tein vahingossa jäljennoston sen kulman päälle ja koira eteni omituisesti suoraan kulman jälkeiselle esineelle. Ja kovin huonosti Oili ylipäätään lähti jäljestämään, ekan esineen jälkeen veti jonnekin ihan kuutamolle.. Pakkasi siis jäljentekijän ja koiran tekemiset vee-ituttamaan, kyrsi ihan kunnolla! Otin koiran pois, palattiin alkuun, soitin jäljen kulkua selvittävän puhelun, hengitin syvään ja lähetin koiran uudelleen sopivammasta paikasta janalle. Nyt lähti kulkemaan paremmin, terävää kulmaa en kyllä edelleenkään maastossa hahmottanut, ilmeisesti Pasi oli tehnyt siitä noin kahden metrin syvyisen... Se on suunnilleen Oilin jäljestysleveys per jälki. Matka kulki tielle, lähti etenemään tietä pitkin, tiellä esine. Palan matkaa vielä tietä pitkin, sitten takaisin metsään. Seuraavan uran laitaan jälki meni ok, tiesin jäljen kääntyvän uralla oikealle, mutta Oili jatkoi yli ja lähti kääntymään syvemmälle metsään vasemmalle. Päästin liinasta irti ja jäin seisomaan, Oili tepsutteli vaan eteenpäin valitsemaansa suuntaan, ei hirveän vakuuttavan näköistä jäljestystä. Lopulta huusin koiran pois ja nostatin jäljen uudelleen uran laidasta, sit läks taas toimimaan ja loppujälki kera kolmen esineen hoitui ok. Esineet (karkkipussinkuori + 4 wc-paperitolloa) nousi, mutta heikosti, jokaisella piti enemmän tai vähemmän vaatia ilmaisua. Alun töksäys vaikutti selvästi koiraan koko jäljen ajan. Tuli jotenkin taas (pitkästä aikaa) sellainen olo, että Oililla tulee vaan raja vastaan kun liikaa yrittää treenata. No, ehkä tää konsepti oli huono, mä muka tiedän mistä jälki menee, mutten sitten ihan kunnolla tiedäkään. Joku motivoiva, vaikkapa kera jäljentekijän loppupalkkana, pitäisi varmaan järkätä seuraavaksi.

lauantai 18. kesäkuuta 2011

Perushaku päivä, Kajaani 18.7.

No ny pääs Urhokin bongailemaan maalimiehiä ihan kokeeseen asti. Kajaanin porukka järkkäsi pelastuskoiraliiton päiväkokeet sisältäen haun ja jäljen. Urho teki perushaun ja minä tallailin lisäksi vielä yhden loppukoejäljen toiselle koiralle.

Alue oli aikalailla 100x150m, loiva rinne, kosteahkoa sekametsää, paikoin hankalakulkuista, länsisivu rajautui sähkölinjaan, eteläsivu ojaan. Kokoontumispaikka luoteiskulmalla. Hallittavuudessa nousi kerran nuuskuttelemaan puskia, meni käskystä takaisin maahan. Suunnitelmana kulkea länsisivua lounaiskulmalle, siitä edelleen eteläsivua (ojanvartta) kaakkoon ja siellä tuumaten jatketaanko lohkomalla alue pariin kertaan länsi-itä -suunnassa paloiksi, vai kierretäänkö alue ulkorajoja pitkin ympäri. Jos koira liikkuisi hyvin, vaikka tuuli olikin minimissä, niin kiertäisin alueen, muuten mentäisiin lohkomalla. Lähdettiin liikkeelle ja 50m jälkeen koira irtosi hajulle etelän suuntaan keskemmälle ja perään ilmaisuhaukku. Lähellä ojaa oli istuva maalimies ja näin hyvin kuinka koira läpsi tassulla maalimiestä syliin.. Muuten kyllä ihan hyvät haukut, aavistuksen katkonaiset. Palasimme alkuperäiseen suunnitelmaan ja takaisin linjalle, mutta matkalla Urho taas irtosi nyt idän suuntaan ja sieltä kuului jälleen ilmaisuhaukku. Alueen keskivaiheilla itäreunalla istuva maalimies ja taas sitä samaa läpsintää. No, ei kyllä mikään yllätys. Maalimiehet myös aina pyyhkivät naamansa ylöspäästyään, eli kivasti vissiin kuolakin roiskui... uuuh. Tähän mennessä oli kulunut 7 minuuttia. Jossain välissä, en nyt yhtään muista missä, laitoin koiran ojanvarressa käymään pistolla tsekkaamassa alueen lounaiskulman, Urho teki sinne hienon yli 50m pitkän tyhjän piston. Tarkensin suunnitelmaa siten, että lähdettiin kiertämään aluetta ympäri pitkin itälaitaa ja kohden pohjoista. Urho pyrki ulos alueelta ja jäljeenpäin tajusin, että se oli ollut toinen loppukokeen puolikas, eli siis myös tallattu alue. Ei ihme, että veti koiraa myös puoleensa. Jonkin aikaa reunaa kuljettuamme Urho taas huiteli hajuille ja pian kuului ilmaisu, tälle maalimiehelle ei kai tullut niin läpsintää, mutta naamaa mm näytti pyyhkivän. Aikaa kului kaikkiaan 13min.

Testaaja tietysti huomautti koiran käyttäytymisestä maalimiehellä, mutta muuten mainitsi ilmaisujen olevan erinomaisia. Testaajan makuun myös koira irtosi liian etäälle ohjaajasta, mutta mun makuun Urho toimi just kivasti. Liikkui tehokkaasti, mutta seurasi mun liikkeitä ja oli kuulolla. Hajun saatuaan selvitteli sen. Nam! Oli kivaa olla Urhon kanssa kokeessa. Arvoinnit meni seuraavasti: Etsintäsuunnitelma erinomainen, Ohjaajan toiminta erinomainen, Koiran ohjattavuus alueella erinomainen, Maalihenkilöiden ilmaisu hyvä-hyvä-erinomainen, Yleisarvosana erinomainen :)

perjantai 17. kesäkuuta 2011

Etsintäharjoitus (Oili) ja ilmaisut (Urho)

Pe-illalla kokoonnuttiin etsintäharjoitukseen. Naishenkilö oli kadonnut aamulla ja hänen autonsa oli löytynyt bussipysäkiltä. Oili sai alueeksi bussipysäkin puoleisen tienvarren reilun kilometrin matkalta, eli varsi piti tarkistaa jälkien varalta. Heti bussipysäkiltä Oi nosti jäljen ja ajoi sitä pienen lenkin metsänpuolelle ja takaisin pysäkille, myöhemmin selvisi, että tämä oli ulkopuolinen jälki - todennäköisesti joku oli ehkä pyörähtänyt tyhjentämään rakon metsään. Jatkettiin tienvarren tutkailua. Jonkun reagoinnin se teki johonkin, oli vähän nostelevinaan jälkeä. Merkittiin paikka ja laatikoitiin alue vielä kahteen kertaan, mutta mitään ei tuntunut nousevan. Hiekkakuopan lähistöllä nokitteli ilmaa ja kävi kierroksen reunalla, siellä muutamat hirvenjäljet. Kuopan jälkeen poimi jäljen ja lähti ajamaan metsään, heti pian esine jolle hyvä ilmaisu. Askeleet näytti vievän tielle päin, eli todennäköisesti takajälki, mutta annoin Oilin ajaa vielä lisää jotta saatiin varmasti kunnon askel näkyviin ja takajälkivarmistus. Ärsyttävää kun sitä samaa tietoa ei voi saada suoraan koirasta, vaan Oili ajelee suvereenisti myös takajälkiä.. No, takajälkihän se oli ja näytti suuntivan tien yli toisen koiran aluelle, jossa roikkuikin merkki koiran nostamasta jäljestä. Topi siellä hienosti jo ajeli "Meerin" menojälkeä. Palattiin vielä tsekkaamaan loput parikymmentä metriä annetusta alueesta. Sitten saatiin mahd. näköhavaintotieto jo aiemmin ylitetyn sähkölinjan seutuvilta, sinne siis tarkistamaan linjan reunoja. Mentiin polkua, ei mitään huomattavaa reaktioita; tultiin metsän puolta ja tullessa nosti jäljen kohti samaa paikkaa, minne jäljestettiin takajälkeä. Ajettiin jälki aina sinne takajäljen varmistuspaikkaan asti. Kehut koiralle tehdystä työstä ja paluu johtopaikalle, lopun aikaa olinkin sitten ryhmyripestissä. Kaikkiaan Oili tuntui laiskalta ja minä paineistin sitä ehkä lisää kyttäämällä herkeämättä reaktioita. Paljon reippaampi saisi olla, ihan siis liikkeissäänkin - kyllä se koira reagoi jos on reagoitavaa ja jos se vaan osaa. Nyt tuota sisäänmenojälkeähän se ei edes osannut ekalla nostaa. Oletettavasti se yksi reagointi, jota laatikoitiinkin, ei ollut sisäänmenojälki, vaan se on jäänyt kokonaan huomaamatta. Jälki oli siis tehty aamulla ysiltä, eli oli n. 9 tuntia vanha. Kiva juttu tietenkin, että Oili edempää nosti sen takajäljen ja myöhemmin vielä uudelleen toisesta paikasta saman jäljen ja silloin oikeaan suuntaa. Kaikenlaista jäniksenpapanoiden syömistä, linnunpesien bongailua ja luukätköjen kaivelua ym. epätoivottua ylimääräistä Oili kuitenkin ohessa harrasteli.

Urholle lopuksi pikainen ilmaisutsekkaus ilman liinaa ja joo, karmeeta menoa se on edelleen. Otettiin vähän pidemmät huudot ilman välipalkkauksia, kun niitä on tullut tässä nyt paljon.

keskiviikko 15. kesäkuuta 2011

Napakka paketti vähän kaikkea - tottis, haku, jälki

Kuin tilauksesta Hertta tuli keskiviikkoiltana Joensuuhun ja päästiin tekemään monta tärkeää juttua (noh, eihän mikään koiraharrastuksessa ole oikeasti niin tärkeää, mutta nämä melkein jo oli :D). Pärnävaaran kentällä Urho ja Martti otti ilmoittautumisen. Koska olin vienyt Urhon kentänlaidalle odottelemaan ennen omaa vuoroaan ja se oli siinä saanut ihmetellä muiden koirien touhuja, niin mudi oli vallan kivassa vireessä kun otin sen hommiin. Ympäristö ei ollut enää ylivoimaisen häiriöllinen ja tekeminen mun kanssa maistui. Seurautettiin poikia 50 metrin matka ilmoittautumiseen ja vain pari kertaa Urhon piti vilkaista Marttia, mutta mitään murinajumeja ei tullut lainkaan. Vähänks hei siistii! Urho paikallamakuussa Martin hommien ajan. Urho vuorollaan pari hyppyä: meno ok, tulo ei ok. A-estenoutoa: menot ok, tuloihin otettiin avustaja ohjaamaan esteelle. A:lla pitää heittää kapula riittävän pitkälle, niin koira ehtii kerätä vauhtia kiipeämiseen. Oili kävi tekemässä vähän eteenistumisia (niihinkin hyvää palkkausmotorinen vinkki Hertalta) ja noutoa. Lopuksi vähän leikkiä.

Metsässä Urho huuteli ja Oili jäljesteli. Urhon kanssa eka liinalla, ihanhan se ottaa hyvät asemat liinan kanssa kun ei pääse lähemmäs, mutta ilman liinaa menee heti oikein liki. Ja räkä lentää... Pari mojovaa tassumäiskäytystä pääsi tekemään, mutta maalimies oli kyllä erinopea niistä huomauttamaankin.

Oilille harhatreeniä. Jäljellä oli neljä harhaa, ekat kaksi n.15min aikaerolla jälkeen, toiset kaksi lähemmäs tunnin aikaerolla ja olivat siis ihan tuoreita kun lähdettiin ajamaan jälkeä. Kolmen ekan harhan jälkeen esine, neljännen jälkeen parinkymmenenmetrin päässä loppupurkki. Eteni ällistyttävän suoraan janalla ja nappasi hyvin jäljen oikeaan suuntaan. Eka ja toka harha aiheuttivat pienen merkkauksen, mutta jatkoi hyvin oikeaa jälkeä. Kolmas ja neljäs puolestaan tuottivat odotetusti enemmän päänvaivaa, mutta kun en päästänyt koiraa niille vaan jäin odottamaan oman jäljen jatkamista, niin niistäkin selvittiin pienellä tuumaushetkellä. Todella onnistunut ja opettavainen harjoitus - meille molemmille :)

maanantai 13. kesäkuuta 2011

Haku

Oilille jotain suorapisto-motskaritreenin tapaista. Kuusi siirtyvää haamua, ekat kaksi tuplana ja loput sitten yksitellen. Oikku oli aivan fiilareissa, kiljui ja huusi keskilinjalla kun ei päässyt heti ukkojen perään. Haukkuja sekalaisia määriä, toiselle täydet kera haltuunoton, viimeiselle myös täydet ilman haltuunottoa (kävin koiran lähellä ja poistuin käppäilemään lähistöllä). Näytti tukeutuvan alueella etenevien maalimiesten hajuputkiin, muuten jees.

Urholla edelleen liinahuudatuksia. Päästiin jo vähän nakkelemaan nakkejakin, Urho kun alkaa hiffata homman :D Pari kertaa koitti nostaa tassua ilmaan ja pyrin keskeyttämän homman aina silloin kokonaan, mutta luulen ettei Urholla ollut harmainta hajuakaan minkä vuoksi se otettiin pois.. Meni kuitenkin aina lähetyksestä mielellään uudelleen ilmaisemaan. Hyviä asemointeja ja huutoja siellä kuitenkin pääasiassa oli mukana :)

perjantai 10. kesäkuuta 2011

Pikainen tottiskeikka

Lääh-puuh-helteessä pyörähdettiin Pärnällä. Eka pelkkä Oikku, joka pääsi lammen kautta hyppimään. Oilikin ui niin nätisti ja hakee keppiä kun vaan Urho ei ole siinä säätämässä. Sille pitäisi suoda enemmän omia rantakeikkoja. Esteet täyskorkeita, kuten Pärnällä aina. Hyppy kerran ees-taas, A-este useampaan kertaan (kaikki suoraan namilla palkaten, ilman noutoa).

Urho myös lammen kautta kentälle, jätettiin yhdessä päätyyn patu ja jatkettiin esteille. Hyppy pari kertaa ees-taas (kerran kiersi) ja A-este kerran ees-taas. Hypyistä osa hyviä ilman kosketusta, osa hyviä kosketuksen kanssa. Voi kun jaksaisi ottaa tehona vaan sitä tekniikkaa ohjauslautojen kanssa. Eteenmenoon lähti hyvin, kaartoi alussa ja loppuun suoristi, hyvä vauhti.

keskiviikko 8. kesäkuuta 2011

Ilmaisuhinkkausta, esineruutua, jälkeä

Otettiin Hertan vinkistä liina käyttöön (kiitos!) ja muutenkin mentaliteetti "ei enää yhtään raapaisua". Meni aika hyvin! Alkuun Urho yritti tietysti lähelle maalimiestä ja kun ei päässyt, niin kokeili myös olla välittämättä maalimiehestä ollenkaan... Mutta kun ne nakit oli siellä kuitenkin ja mielessä yhä ajatus siitä, että kyllä tolle tyypille pitää huutaa, niin hyvin Ur palasi haukkumaan ja alkoi tarjoilla jo oikeita asemia ilmaisuun. Kerran äityi huitomaan ilmaa tassullaan, eli sitkas se vaan on tuo tapa. Otettiin useampi toisto ja aina vaan parani. Hyvä homma :) Jatketaan siis vielä liinalla.

Epämääräisestä esineruudusta (sekalaisesti tallottu epämuodostunut "ruutu") Urho sai hakea kolmesta esineestä kaksi. Ruudussa ennen Urhoa kävi Laku-porokoiratyttö ja mudinpoikanenhan olisi mieluiten tietysti keskittynyt vain Lakun pissojen paikantamiseen. Lähettelin siinä superlöysää mudia varmaan viisi kertaa aina uudelleen (rauhallisena, hyvä mä!!!), kunnes vihdoin mutiainen meni riittävän pitkälle, sai esineestä hajun ja löysi hanskan. Seuraavalle pistolle lähti paljon paremmin ja sieltä saatiin myös esine talteen.

Oilin jäljellä treenattiin harhoja ja voi kun olikin vaikeaa. Jäljelle tuli ikää 1,5h ja sen alkupuolella kulki 4 harhaa, joista kaksi vieraan ja kaksi mun tekemää (jäljentekijänä eri vieras). Jäljen nosto ok. Kaikki harhat tuottivat Oilille päänvaivaa, toinen ja kolmas ehkä eniten, niille kun estin pääsyn niin koira lopetti jäljestämisen kokonaan. Eka ja neljäs harha menivät paremmin, olisi Oili niillekin halunnut, mutta kun ei päässyt niin valitsi oikean jäljen. Opettavainen jälki :) Lisää näitä.

maanantai 6. kesäkuuta 2011

Hakutreenit + jälki

Urhon tassunkäyttö ilmaisuissa on senkun vaan lisääntynyt ja nyt siihen yritettiin jälleen puuttua.. Siis yritettiin. Komeasti se tassu vaan nousee ja tökkää maalimiestä ennenkuin kukaan ehtii edes ajatella kieltävänsä. Ajatuksena siis oli, että kielto tulee jo silloin, kun koira vasta aikoo tehdä jotain (Urho usein nostaa ennen tönäisyä tassun ylös). Vaan ei, ihan mahdotonta siihen on ehtiä ja vaikka jotkut ehtikin, niin uutta raapaisua oli taas luvassa hetken päästä. Pakko opettaa joku toinen toimintamalli ja se lienee nyt sitten kai makuultaan haukkuminen. Otettiin aika monta ottoa, ekat palkkasi maalimiehet ja lopuksi kolme vielä niin, että maalimies ei palkannut lainkaan, vaan mä toin namipurkin ja palkkasin koiran - ei silläkään mitään vaikutusta. Voi perkele kun se on nyt noin junttara! Tottakai kun homma muuten on alkanut toimia, niin se keksii jotain uutta kuviota mitä ihmetellä.

Oili sai ajaa ennen hakutreenejä tehdyn jäljen ja sille kertyi ikää 2,5h. Maasto kuivaa kangasmetsää ja lopussa vähän hiekkakuopan reunaa. Kuivanappuloita siellä täällä, jotka nekin tuntuivat kelpaavan muurahaisille. Oili on oppinut ruopaisemaan kerran-pari namia, saa sillä suurimman osan muurahaisista pois ja sitten namin voi syödä. Myös loppupurkki oli täynnä muurahaisia, olivat punkeneet sinne pienistä koloista. Onneksi muistin ottaa autosta varanamit matkaan. Jälki nousi hyvin ja meni muutenkin mukavasti, tuntuma oli oikein kiva.

sunnuntai 5. kesäkuuta 2011

Itä-Suomen porokoirien toimintapäivä

Vuoro kiersi Joensuuhun ja tapasimme aurinkoisessa säässä Pärnävaaralla. Oili aloitti häiriöharkalla, oli houkuttelevia ihmisiä, kuonon vierestä vietyjä nakkipurkkeja, viereen lenteleviä nameja, vinkupalloa ja kaikenlaista mölinää. Vähän kaikkeen meinasi Oili haksahdella, mutta loppuakohden parani. Piipitystä tuli ihan kamalasti, kun niitä luvattomia nakkeja tosiaan vietiin Ihan Siitä Nenän Vierestä. Toisella kierroksella aloitettiin leikillä, Oikku innostui siitä kivasti. Sitten otettiin vielä lisää häiriöharkkaa, nyt toinen koira haukkui, joku houkutteli taas muuten vaan ja yksi puhui vihaisella äänellä. Seurauttelin siinä lomassa ja lopuksi laitoin paikallamakuuseen. Pysyi hyvin, mutta luoksetulokutsuun lähti vihaisen ihmisen puheista johtuen arvatenkin aika varovasti. Otettiin luoksari kolme kertaa ja viimeisellä Oikku vihdoin reipastui riittävästi. Vihainen ihminen on kyllä Oilin mielestä ehkä kaikkein kamalin häiriö ikinä! :D Pk-esteet oli koekorkeuksissa ja -jyrkkyyksissä ja ne tuottikin Oilille haasteita, kovasti olisi halunnut kiertää. Saatiin kiipeilyt ja hypyt kuitenkin tehtyä, hypyssä ponnisti esteestä. Eteenmeno meni ensin vinoksi kun vihjepönttö ei etäisyyden vuoksi näkynyt lainkaan. Vaihdettiin isompaan ja sitten onnistui oikein hyvin. 

Urhokin pääsi tekemään lpku Loitsun kanssa pk-ilmoittautumisen ja heti pärähti mudin murinakone käyntiin. Kontaktista kehut ja sinkous narupallorevittelyyn. Leikki rentoutti koiraa ja kolmannella otolla saatiin reipas, murinaton ilmoittautuminen :) Siitä jatkettiin esteille, kerran A-este ja hyppy edestakaisina avustajan kera ilman noutoa. Molemmat meni yhdellä otolla, hypyssä tekniikka edelleen hutera, mutta kiertämistä ei ollut ja fiilis oli kiva. Itseasiassa ilmoittautumismörinän selättämisen jälkeen fiilis oli kaikkiaan niin perhanan kiva, ettei tosikaan. Paikallamakuu tempaistiin myös rivissä lpk-poikien Raikun ja Loitsun välissä, sekin meni hyvin. Edes se, että Loitsu nousi rivistä jouduttuaan muurahaisten häiritsemäksi, ei haitannut Urhoa. Jeppajee!

Leppoisaan tottisteluun vierähti kentällä 4 tuntia, välissä käytiin syömässä ja kahvilla, sitten suunta maastoon. Ensin tehtiin jäljet vanhenemaan pellolle ja sitten hakuiltiin. Taas otin vääränrodun käyttöön ja Ur sai tehdä pelastuskoiraliiton perushaun kokeenomaisena kaikkine hallittavuusosioineen. Muuten jees, mutta tassunkäyttöä esiintyy yhä "kasvottomilla" maalimiehillä.

Oilin jälki vanheni reilut 2h ja siihen tehtiin tuore harha. Vaikka itse pyysin siihen sen harhan, niin unohdimpa asian samantien kun lähdin Oilin kanssa jäljelle. Ja sinnehän se Oili pääsi punkemaan, reippaasti harhalle ja minä perässä... Kovin huonosti meni jälki muutenkin monilta osin, Oili haahuili milloin minnekin ja jos ei jäljentekijä olisi ollut perässä, niin oltaisiin käyty viereisellä talolla, hevosaitauksessa, toisella jäljellä... Niin, jälkihän siis kulki hevostilan vieressä ja kahden hevosaitauksen välistäkin. Pollet siinä ihmetteli parin metrin päässä, että mitähän noi oikein tekee? Se yksi, ja ehkä ainoa, positiivinen asia Oilin jäljellä oli, että hevosista se ei välittänyt mitään, vaikka niitä oli vähän joka puolella. Lopuksi kun jälki kiersi pellon takalaidalle, jossa ei ollut niin tehtyjä kuin luonnollisiakaan harhoja, Oili pääsi paremmin kiinni jälkeen ja loppupurkille tultiin ihan napakasti. Hyvä huono harjoitus ;)

Kuvia tottiskentältä, kameran takana oli Piia ja Perttu.







perjantai 3. kesäkuuta 2011

Jälki

Iskin mökillä Pasille viisi keppiä käteen ja ohjeistin kävelemään metsään jäljen Urholle. Ajo jo tunnin kuluttua. Sää aurinkoinen ja tuulinen. Virittelin lenkkihihnoista combi-valjas&liina-yhdistelmän, Urholla ei hajuakaan jälkihommista lähtiessä, vaan paineli kolme metriä jotenkin jälkeä kuljettuaan kakatskalle. Jotain hyviä hetkiä jäljestyksessä oli, mutta pääosin ei.. Kepit eivät näyttäneet haisevan koiralle miltään, eikä Urhon ylimalkainen tyyli ainakaan auttanut asiaa. Välillä mentiin pahasti vinoon, koira kyllä tuntui vetävän ihan pokkana sinne, joten ehkä käytiin tutkimassa peuran jälkiä? Maasto kaameaa ryteikköä kera kallionypylöiden. Välillä kiivettiin kaksi metriä suoraan ylös ja välillä tultiin saman verran suoraan alas. Kaikkiaan mudi esitteli moodia "osaisin ehkä, jos viitsisin". Ä r s y t t ä v ä ä.