maanantai 16. joulukuuta 2013

Taas koostetta

Nyt on taas vähän hakusessa, että mitä ollaan tehty ja milloin. Varmaa on vain, että tottista ei olla tehty yhtään. Ja sen kyllä huomaa Urhosta. 

 Ennen lumientuloa ajeltiin jotain jälkiä. Urho veti yhden kilometrisen paikoin aika mukavasti, paino sanalla paikoin. Nosti hyvin (vapaasti), kerran hutki pahemmin ja annoin liikaa hutkimistilaakin. Otin sitten tiukempaan tuntumaan ja päin vastoin kuin pelkäsin, niin vastasi siihen tosi hyvin. Toisessa hukkapaikassa esitti tosi motivoitunutta jäljen etsintää! Toki ideaaliahan olisi, ettei koira edes hukkaisi jälkeä, mutta tässä tapauksessa juuri tuon jäljen etsinnän näkeminen Urholta oli erittäin ilahduttavaa. 

Oili sai toisella kertaa tehdä ihan yksinkertaisen jäljenpätkän, jossa muutama keppi ja jäljentekijällä koira mukana. Lopputulos ei kuitenkaan ihan niin yksinkertainen kun latoin vahingossa viimeisen kepin jälkeen koiran jatkamaan jälkeä ja se meni suoraan tielle ja siinä Oililla oli kamalan vaikeaa, sinkoili vain laidasta laitaan. Mentiin melkein autoille asti, kunnes sain koiralta viimein sellaisen kunnon jäljestyspätkän, jonka palkata. Metsäosuus ja keppien nostot meni erittäin ok. 

Rakennuksessa käytiin kertaalleen, siellä mukana vain Oili. Kolme maalimiestä vapaalla sijoittelulla ja tarkoituksena käydä sokkeloinen koulu/päiväkoti nopealla temmolla läpi, vähän hankalaa oli kun Oi aina sinkaisi jonnekin muualle kuin mun suunnitelma odotti. Eka maali löytyi pikkuhuoneesta. Seuraavan, takan päällä olevan maalin Oili haukkui vastakkaiselle ikkunalle/seinälle, pyysin tarkentamaan ja sitten bongasikin toisen samassa huoneessa lattiatasossa olleen maalimiehen. Ensin ilmaistu haju ei jäänyt mitenkään Oilin mieleen, vaan olisi lähtenyt jatkamaan muualle. Palatessa haukkui taas takkamaalimiehen sinne ikkunalle. Ei pystynyt tarkentamaan ja otti minun turhasta käskytyksestä painetta ja alkoi syömään lattialla lojuvia popcorneja… Takkamaali hivuttautui vähän alemmas ja kun nyt oltiin tälle "tarkasti!" tielle lähdetty, niin ohjasin koiraa ihan kunnolla katsomaan takan vierustaa, jossa sitten vihdoin bongasi maalin. EI kovin järkevää toimintaa itsellä. Rakennukset kun on sellaisia, että hajun perusteella hommia tekevä koira ei vaan kertakaikkiaan pysty tarkentamaan loppuun asti, jos haju kerran menee katon kautta seinälle. 

 Tuoreimpana treeninä varikkokeikka. Urho oli kerrassaan surkea. Heti lähdössä keskittyi syömään lunta ja kuseksimaan… Itseä ärsytti koko sen treenin ajan, kerran olin jo valmis viemään sen suorilta autoon. Sillä siis 3 maalimiestä valmiina. Eka nousi pressuhallista, ihan ok. Jatkettiin eteenpäin. Sai reaktion takaisin tulosuuntaamme, mutta oli menossa toisten alueelle, joten huusin pois. Ja koska kerran kielsin, niin ei mennyt kunnolla hajulle enää uudestaan. Jotenkin kuitenkin päädyttiin takaisin pressuhallille, siellä reagoi taas, haukkui hyvin epämääräisesti hallin sisällä, muttei kohdistunut mihinkään. Vielä hallista ulos, kiertämään ympäri ja sitten teki selvän merkkauksen päätyyn, jossa seinän ja maan välissä rako. Sisällä taas haukkui epämääräisemmin. Sieltä seinänvierustalta maalimies lopulta ihan oikein löytyi. Välissä taas tyhjän tarkistelua, paikoin Ur etsi paremmin ja luotinkin siihen. Viimeinen maali oli takanurkan kioskeissa. Ensin Ur taas haukkui yhtä kioskia varsin häröilevästi. Tuli lopulta pois ja minä tietysti että nyt se sitten jätti maalin! Palasi itse tarkentamaan, vaihtoi toiselle kioskille ja sinne sitten paljon kunnon haukku paremmalla fokuksella. 

 Oilille myös 3 maalia valmiina, ilman tarkempia ohjeistuksia. Vaan olivatpa jekkuilleet kaikki kolme maalimiestä samaan pieneen (5x15m?) melkein tyhjään sivuhalliin, jonne en edes tiennyt pääsevän. Ensin Oi meni paikasta ohi. Ok, juuri samaan aikaan vastaan tuli ylimääräinen henkilö, jota kävi moikkaamassa, mutta oli se aika tyylikäs ohitus silti… prsk. Otti uudelleen hajun paikasta vasta kauempaa, tarkensi, sujahti seinän alta halliin ja ilmaisi oven vierestä henkilön. Jatkettiin pitkään muualla ilman löytöjä, kunnes koira taas otti kaukaa hajun, tarkensi samaan halliin ja ilmaisi sieltä maalimiehen. Poislähtiessä sanoin "jos se kolmas maalimies on myös tuolla ja koira ei sitä nyt ota, niin saa kyllä jäädä eläkkeelle…", johon sain kommentin katsoa se halli nyt vielä kerran kuitenkin ;) Oilia ei näyttänyt halli kiinnostavan sisältä, nuuski vain palkkaruuanmuruja maasta. Otettiin vauhtia pihalta, sieltä se oli kahdella aiemmallakin kerralla hajut lopulta saanut. Koko hallikompleksin päädyssä taas reagointi ja sitten aika epämääräistä ilmaisua ulkoseinälle - huomaamattani taas päädyin painostamaan koiraa. Tarkkoi halliin ja siellä lisää haukkua seinille. Ohjasin katsomaan seinää tarkemmin läpi myös toiselta puolelta ja - naps! - maalimies ihan saman kohdan vieressä kuin missä koira aiemmin tuusasi ruuanmuruja maasta. Vähän heikolta tuo "imu" hajuille koirassa nyt tuntuu. Onhan sillä toki valeraskaus pahimmillaan (sisällä pesii, nisissä maitoa), mutta en mä ihan kaikkea senkään syyksi laita - ruuanhankintavietti kun on varsin mehevänä kuitenkin.

----------

Marraskuussa käytiin rokotus- ja tiedonhankintakeikka eläinlääkärissä.

Oilin silmistä löytyi HC, eli kortikaalinen katarakta, eli perinnöllinen kaihi (ei vanhuuden kaihi). Sukurasitettahan Oilin takana on ("tunnettua HC:tä" yhdistettynä tuntemattomampiin sukuihin) ja nyt syksyllä tullut tietoon lisää kun velipojalla ja samaisen veljen tyttärellä todettiin sama vaiva. 7,5-vuotiaanahan Oililla oli vielä puhtaat silmät, mutta ei enää nyt 9,5-vuotiaana. Oletettavasti kaihi ei ennätä alkaa haittaamaan näköä, eli hyvä juttu sen puolesta. Parit erilaiset patit näytettiin myös, toinen niistä rasvapatti ja toinen ihon pinnassa oleva näppy, josta kasvaa karvaakin. Molemmat saivat jäädä paikoilleen ja jos joskus alkavat koiraa vaivaamaan niin otetaan pois. Laaja verenkuva oli ok, kaikki arvot normaaleja. 
Oilin mielestä koko keikka oli hanurista. Ensin meinasi kuolla silmätippoihin ja myöhemmin verinäyteneulaan.

Urholta tarkistettiin vain silmät, jotka oli puhtaat edelleen ja tyrkättiin rokote niskaan. Nyt jo harmittaa, ettei tullut otettua Urhostakin verenkuvaa samalla, olisi ollut niin pieni vaiva muun ohessa ja onhan sekin ihan kohta 8-vuotias.

perjantai 15. marraskuuta 2013

Partioinnit pimeässä

Molemmille partioinnit. Urholle maalimies raunioiden takametsään umppariin. Levoton ilmaisu, sinkoili vähän minne sattuu ja huusi samalla, kävi ennakoivasti sivullakin. Pitää muistaa tehdä tuohon jotain vahvistavaa. Liian usein tulee mentyä linjalla "palkkaa sitten kun avaan piilon" tms. Muuten Urho liikkui ja etsi hyvin. 

Oilin hommat enemmän hajubongailun näkökulmasta. Maalimies kanavan harjun taakse piiloon, me kuljettiin harjun toisella puolella. Tuuli harjanteen suuntaisesti, tultiin sen yläpuolelta, joten tuulesta ei suoraan apua. Oili liikkui vaisusti, tallatun alueen läpi kuljettaessakin tuskin nosti edes laukalle. Maalimiehen kohdan merkkasi selvästi, eli haju oli pompannut harjun yli olettamallani tavalla. Oi ei kuitenkaan lähtenyt pientä kierrosta enempää selvittämään hajua. Alle 50 metrin päästä Oi merkkasi soraiselta polulta jäljen harjulle ja tarkkoi sen + nyt myös tuulen tuoman hajun avulla maalimiehelle. N.20-30 haukkua ja palkka. Ihan treeni meni niinkuin pitkin, mutta vaisuus ihmetytti. Olisin ajatellut koiran terästäytyvän kunnolla pelkästä ilmavirran harjun toiselle puolelle vippaamasta hajusta.

Kotona Oi suuntasi heti autosta päästessään puskaan, vaikka oltiin tehty lenkki vielä treenien jälkeenkin. En tiedä mitä siellä puskassa sitten teki. Sisällä näytti kuin haluaisi oksentaa, maha selvästi kipeä. Yöksi kuitenkin rauhoittui, eikä muutenkaan vaikuttanut pienennetyn iltaruuan jälkeen enää kipeältä. Aamuinen luunhotkinta oli siis vetänyt suolen solmuun, ilmankos oli niin vaisuna - hyvä tietää.

Oilin kanssa junareissulla lokakuussa.

Silloin kun oli hetken talvi..

sunnuntai 10. marraskuuta 2013

Varikolla

Oilille reagointiharjoitus, vähän kuin vesistötreeni maalla. Maalimies tuulen yläpuolelle alueen reunaan. Kuljettiin poikki tuulen aloittaen kauempaa (n.100m) ja kerta kerralta lähestyen, palkkasin reaktioista. Tuuli pyöri paikoin ja rakennukset tekivät oman lisänsä hajun kulkemiseen, joten reaktioiden perusteella ei ihan alkuun pystynyt suoraan arvioimaan maalimiehen sijaintia. Viimeinen reaktio otettiin n.20m päästä. Sitten palattiin autoille ja odoteltiin koiran rauhoittumista. Kun oli tiputtanut kierroksia, niin päästin eleettömästi irti ja vapautin. Oili pyöri aikansa hoomoilasena, bongaili pupunpapanoita, pyrki lisää tuulen alapuolelle josta kutsuin pois kun olisi suunnannut toisten alueelle. Otin itse vähän liikettä ja koira laajensi myös liikettään oikeaan suuntaan, sai taas hajun nenäänsä ja kävi nostamassa maalimiehen. 

Erittäin kiva harjoitus kokeneelle koiralle. Halusin nimenomaan kokeilla Oilille tätä, että kuinka pyrkii takaisin hajulle silloin kun homma on jo lopetettu, vire laskenut, eikä koiralle anneta mitään uutta käskyä tai viedä suoraan hajukiilaan. Ei mitenkään kaikkein "reiluin" treeni koiralle, mutta kaikkea hauskaahan pitää aina kokeilla :) Voisi tehdä saman toistekin, mutta ehkä sillä muutoksella, että passivoitumisen jälkeen antaa koiralle selkeän käskyn. 

Urholle kaksi ukkoa umppariin/ulottumattomiin. Ur liikkui erittäin hyvin ja näppärästi. Haukkua tuli vähän liikaakin ja jotain vanhoja piiloja haukuttiin (mm. pressuhalli). Mutta muuten ihan luotettava otus se tämmöisessä on.

lauantai 9. marraskuuta 2013

Jälki

Monta kertaa ollut tämä treeni mielessä, mutta aina vaan jäänyt toteuttamatta. Nyt kaverin fb-päivitys vaan sai jonkin jälkikipinän aikaan ja läksin suorilta pihalle. Otin Urhon mukaan jälkeä tallaamaan ja se sai samalla kusilenkin - kaksi kärpästä yhdellä iskulla :) Pientaloalueen väliin jäävällä n.8ha alueella on tasaisesti kulkijoita ja metsä täynnä koiranulkoiluttajien käyttämiä polkuja, tosin lauantai-iltana kulkijat ovat enää satunnaisia ulkoilijoita. Kiemurtelin lähimetsikössä, vanhalla nurmettuneella kentällä ja lenkkipoluilla, yhteensä jäljelle tuli pituutta lähemmäs 1km. Lenkin jälkeen kävin vaihtamassa kotona koiran ja heti ajelemaan. 

Oili nappasi jäljen ihan näppärästi, vahvistin oikean jäljen nostamista kehulla, alkuun merkkaili myös Urhon juoksenteluita, sitten tarkensi paremmin mun askeleisiin. Meni tosi tiiviillä nenällä. Yllättävästi hankalimpia oli siirtymiset pururadalta metsään, niissä meni useamman metrin ohi ja sitten ilmavainuisesti tarkensi jäljen. Hajukuva oli kai pururadalla ja varvikossa niin erilainen? Kaikkineen jälki meni varsin hienosti, vaikka vaikeuksiakin oli. Yksi isompi jumi sattui hiukan yli puolivälin jälkeen. Jälki tuli metsästä pururadalle ja alustanvaihdon kanssa samaan aikaan vastaan tuli koiranulkoiluttaja, joka oli kävellyt pitkittäin jälkeä pitkin. Sen pätkän Oi haparoi, menetti itsevarmuuden, eikä meinannut millään saada tarkottua 50m jälkeen käännöstä kävelytielle. Jos en olisi tiennyt minne jälki menee, niin siihen homma olisi kyllä tyssännytkin. Onneksi tällä kertaa tiesin ja pystyin tukemaan koiran taas jäljelle, se keräili itsensä ja loppu meni hyvin.

sunnuntai 3. marraskuuta 2013

Hälytreeni

Rakennusetsintää. 3 henkilöä kateissa, tarkistettavana tyhjillään oleva entinen koulu/päiväkoti, 70-80 -lukujen sokkeloinen yksikerroksinen rakennus. Muuten tyhjä, mutta aika paljon roskia lattialla, myös  ruokaa. Oili aloitti sisältä, Topi tarkisti piha-alueen - kovin vähän koiria tuli siis tähän harjoitukseen.

Annoin Oilin ensin tsekata paikkoja vapaasti, odotin itse eteisaulassa. Pari kertaa ehti viuhtoa edestakaisin, sitten vasemmalle menevän käytävän päästä kuului ilmaisu. Parvella tokkurainen mieshenkilö (1/3), reilulla puhuttelulla heräili ja taluteltiin alas. Sitten jatkettiin etsintää systemaattisemmin vasemman käden taktiikalla, välillä Oi aina lipesi jonnekin ja jos näytti reagoivan voimakkaammin niin annoin mennä. Topi sai piha-alueen katsottua (sieltä yksi nainen, 2/3) ja tulivat sisälle aloittaen oikealta, eli kun tulisimme toisiamme vastaan, niin rakennus olisi katsottu kokonaan läpi. Välissä tuli tarkennus kadonneiden määrään, yksi lisää, eli yhteensä neljä (joista kaksi yhä kateissa). Isossa salissa Oi taas reagoi ja säntäili hajun perässä. Annoin tarkentaa puuttumatta ja pian Oi ilmaisi vessasta yhden krapulaisen naishenkilön (3/4). Jatkettiin etsintää ja läheltä aloituspistettä bongattiin vessasta Anne-nukke (4/4), Oili ei siihen reagoinut mitenkään. Ja eikun elvyttämään. Koskapa olin edellisviikonloppuna järjestämässä temppukertaa varikolla, jossa tuli koko ryhmälle megapitkä elvytys (yli tunti :D), niin pelkäsin tietysti että tämä oli suloinen kosto… Ei sentään, armahtivat n. 8 minuutin jälkeen. Oli siinäkin kuitenkin jo kahdelle ihmiselle ihan tekemistä :)

sunnuntai 27. lokakuuta 2013

Päivän nopeat

Oikku sai pikaisesti reagoida (pieneen) ruumispurkkiin. Ilmaisi kuten ihmisen/esineen. En tiedä pitikö kohdetta vain esineenä, sillä merkkasi selvällä reagoinnilla myös laudanpätkästä kohdan, josta Kati oli purkkia viedessään ottanut kädellä kiinni.

 Urholle omatekemä ja -esineinen esineruutu(=suikale). Neljällä pistolla kolme esinettä, eli siis hyvin.

lauantai 26. lokakuuta 2013

Haku ja jälki

Urholle samalla kaavalla kun hakutreeneissä viimeiksi. Taaskaan ei tallattu, joten viipotti sujuvasti hajuputkia pitkin. Jos vielä keretään hakuilla, niin pitää muistaa talloa. Kolmen naisen treenissä meni alue vähän sekaisin, joten lähettelin välillä maastosta keskilinjan yli, siten saikin aika näppärästi myös tienylityksiä. Hyvä motskari, sopiva kiilto silmissä keskilinjaa ylittäessään ;) Viitosta etsi pitkään, haju jumitti suolle ja siitä olisi pitänyt edetä paremmin syvemmälle. Eli siis pisto ei ole hanskassa, mutta nenä oli hommassa mukana - pitää aina yrittää nähdä nämä positiiviset puolet.. 

Oilille tiejälki ja tosi hienosti tätikoira veti :) Nyt saa talvi tulla, tuommoisen jäljen jättää mielellään lumiajaksi koiran päähän muhimaan. Tosin tokihan me käydään talvellakin jotain jälkiä tekemässä. Tienvarsinostatus, mutta jälki menikin nyt metsästä tien yli, eikä tieltä metsään kuten yleensä. Kuinka sitä ei ole tätäkään tajunnut tehdä enempää treeneissä? Monesti ollut mielessä, mutta käytännön toteutus uupunut. Oili nokitti ensin ilmavainulla metsään, sitten merkkasi parin askeleen verran jälkeä hyvin selvästi oikeaan suuntaan, kehuin, mutta silti kääntyi vielä ympäri ja pyrki takajäljelle. Estin takajäljeelle menon, joten Oi kääntyi takaisin oikeaan meni sujuvasti tien yli. Onko vähän hei opetettu koiralle, että jälki menee aina metsään...? Lyhyelle metsäpätkälle jäi filmipurkki, meni niin tohinalla enkä tajunnut siinä himmata vähän vauhtia. Loput 300m meni tiepohjalla (välillä hiekkaisempi, välillä karikkeisempi), siellä täällä nameja. Eipä ole hetkeen aikaan tätskä vetänyt noin syvällä nenällä jälkihommia!

keskiviikko 16. lokakuuta 2013

Kesän ja syksyn treenit

Aika pahasti jääneet treenit päivittämättä tänne blogiin. Varsinainen tukos oli mudileirin juttu, joka jäi roikkumaan kun halusin sinne kuvat mukaan ja kuvien käsitteleminen jäi ja jäi ja jäi... Nyt sitten siirtelen pari kerrallaan treenijuttuja tänne paikoilleen.

tiistai 15. lokakuuta 2013

Ilmaisua ja jälki

Urholle piti kokeilla palkan poistoa jos räpsii ilmaisussa, mutta sehän ei ketale kokeillut tassulla maalimiestä kertaakaan! Otettiin pelkkiä haukkumisia pellonlaidassa. 

Oilille n.500m jälki pellolla. Muutama lyhyt namitettu pätkä, 2 filmipurkkia ja loppupurkki. Tosi nätisti ajoi! Pysähtyi purkeillekin, vaikka kasvatti vauhtia homman edetessä. Kunnolla pidättämällä tiivisti paremmin jälkeen ja ajoi yllättävän syvällä nenällä, vaikkei jäljelle kertynyt ikää tuntiakaan. Parissa kulmassa veti yli ennenkuin tajusin kunnolla torpata vauhtia pois.

maanantai 14. lokakuuta 2013

Haku + jälki

Urho hakuili. Näki etukulmiin menevät ukot, ne sitten valmiina. Loput neljä ukkoa haamuina + yliheittoina (katsoi edellisellä ukolla haamun, jätin koiran metsään, palasin keskilinjalle, kutsu ja heittäen yli). Hyvä treeni, tekee hyvää etenemiselle ja fokuselle. Ilmaisun räpsiminen mietitytti taas. Kielletty tässä nyt on jo pari vuotta - ei vaikutusta. Kokeillaan jos vaan poistaisi palkan mahdollisuuden jos rääppii, talvella voisi keskittyä hyvin vain siihen. Ihan mukava testailla, aikuinen koira, ei enää suuria urasuunnitelmia :) 

Oili is bäk! Jäljennosto tienvarresta, pikavetona kun emännälle tuli kyytien kanssa kiire. Oilille kiire sopi, en jäänyt hinkkaamaan sen kanssa mitään vaan edettiin reippaasti.

sunnuntai 6. lokakuuta 2013

Jälki

Jälki, perussettiä. N. 300m, 3 esinettä + loppupurkki. Yksi pitkään hajustunut keppi, yksi vain hetken hajustunut keppi, yksi hanska. Urho sakkasi ja sinkoili minkä kerkesi, minä tulkkasin milloin koira on jäljellä, milloin tarkentaa esinettä ja milloin sohlaa ihan muuten vaan. Tulkkaus meni hyvin ja kaikki esineet nousi eikä käyty pahasti väärillä urilla :D Mutta olihan se varmaan ihan karmean näköistä menoa noin muuten.

Oilin poissaollessa Urho on varsinainen sähläri (normaalia pahempi). Parempi olisi keskittyä silloin johonkin ihan a-b-c -osastoon, mutta kun ei malta tai jaksa. 

lauantai 5. lokakuuta 2013

Haku

Pikkuporukalla Kiteellä hakuharkat. Kaikille vauvasta vaariin ja konkareista aloittelijoihin ihan samanlainen treeni 4:llä haamulla. Keskilinja pellolla, takarajat metsässä, pellon ja metsän raja 30-40 metrissä kuin tiheä seinä. Urho oli Urho. Jos tuli kysymysmerkki, niin heti tuli myös kuset kuusen juurelle. Muuten homma meni ihan jees.

maanantai 30. syyskuuta 2013

Tokot ja tottikset

Tokoilla aloitettiin. Ruutu lelupalkalla ja näyttäen. Huomaa että pitää tehdä nyt matkaa, juoksee sen 5m ja heittää heti kieppiä. Tunnari kerran, onnistui niin hyvin. Vieraat etualalla, välissä nameja ja oma lähellä ruohikossa piilossa. Söi pari namia, sai omasta hajun ja toi sen. Luoksetulo varmaan ekaa kertaa ikinä kokeenomaisena, reiluilla tuplakäskyillä (sana+merkki) onnistui hyvin - jahuu! Metallinouto tuttuun tapaan, lopun 3-5m tuo epävarmasti. Kaukoissa sählinkiä, takaa kulki koira, ohi oli juossut jänis, ojassa vipelsi siili... Huonoa keskittymistä kaikenkaikkiaan. Ärsyttävä liike!

Tottiskentällä otin pitkän suoran, pari kontaktikatkoa siinä, jouduin huomauttelemaan. Palaten samanlainen suora ja se oli perfecto! Hypyn hyppäsi mennen, palatessa kiersi. A-esteen meni hyvin, kiersi palaten > palautin kiipeämään > supertahmaista. Heitin vielä kapulan uudelleen kauemmas ja varmistin paluuhyppyä esteen vieressä. Ur läsähti esteeseen kuin kärpänen ikkunaan - se ei siis hahmottanut estettä ollenkaan kunnolla, kun paluupuoli jäi varjoon ja takana loisti isot valoheittimet. No ei ihme, ettei halunnut kiivetä! Uusinta valoisammassa olevalla madalletulla esteellä ja se meni hyvin.

sunnuntai 29. syyskuuta 2013

Jälkiä

Parit jäljet, molemmat omatekemiä. Eka vanheni n.2h, esineinä kreppejä (pyykkipoika+muovisuikale). Lähtöön ihan sähläfiiliksellä, näki autoilla vieraan porokoiran ja luuli Oiliksi... Tulosti janalle, sohelsi minkä kerkesi. Tienylityksen jälkeen paransi (tiellä oli kulkenut joku narttukoira ja siinä yritti vaihtaa jäljeltä), lopussa meni jo ihan jees. 

Toinen jälki olikin paljon parempi kokemus, ja vähän erilainen. Kävin aamulla ennen villakoirien koulutusta juoksuttamassa Urhon metsässä ja jätin kierrokselle muutamia esineitä, ehti vanheta 6h. Minnan Voitto lähti sitä nostamaan ja minä Urhon kanssa mukaan - pojille nääs vähän häiriöharkkaa. Kolmannen esineen jälkeen vaihdettiin Ur puikkoihin. Epävarma nosto tieltä metsään, mutta muuten oikein hyvin ja erittäin hyvässä mielentilassa Urho ajeli oman 200m pätkän esineelle. Lopun jäljen sai ajella taas Voitto. Pojat oli erittäin mallikkaasti hommissa, vasta niiden jälkeen Urhon piti pörrätä Voitolle matkalla autolle kun kulkiessaan tiellä rinnakkain.

Tottis, jälki, esineet

Tottiksessa kaikki liikkeet läpi välissä palkkaillen. Seuraamisesta tosin vain pitkä suora, ei henkilöryhmää. Ekalla paukulla pomppas (-> huomautin hihnalla), tokalla keskittyi hyvin. Herpaantui kontaktista siinä 30-40 askeleella, kuten niin usein muutenkin. Tarttis tehdä tuohon enemmän venytystä. Jäävät kaikki hyvin, myös seisomassa pysyminen palatessa. Luoksetulosta palkkasin lennosta. Kiloisen nouto ok, hitaahko palautus. Hyppy on pohdituttanut, kuten aina, ja tein siinä huojentavan päätöksen. Saa jatkossa tehdä hypyllä ihan mitä lystää kunhan noutaa kapulan ja siitä palkkaan. Niin tehtiin ja odotetusti Ur teki menohypyn (siistillä) kosketuksella, palautuksen toi kiertäen. Kehuin ja palkkasin. A-este hyvin. Toivotaan, että hypyn vaatimuksen poistaminen tuottaa varmuutta A-esteeseen. Kokeessahan Ur kun on ensin hypyssä kolisteltuaan (ja varmasti itseään satuttaessaan) pyrkinyt myös kiertämään A-esteen palatessa. Eteenmeno suoraan lelulle, hienosti. 

Jälki oli n.500m, 5 keppiä + loppupurkki, ikää 2h. Ajoi olosuhteisiin nähden hyvin. Ajoi siis jäljen, vaikka muuten keskittyykin lähinnä hakemaan Oilia milloin mistäkin. Kamalan näköistähän tuo ajo oli, mutta ajoa kuitenkin. Keppejä ei nostanut yhden ainoaa. Yhteen reagoi, myöhästyin, ja uusintayrityksellä ei edes reagoinut. Märät kepit vain hetken hajustettuja ja jäljen vanhetessa satoi reilusti. Siis oli ihan ulalla kepeistä. Lopuksi lyhyet keppipaikkaukset, jotka meni ailahtelevaisesti. 

Ja vielä esineruutusuikale loppuun, takana yksi vieras esine. 3-4 normipistoa, ei esinettä. Hämärässä tiirailtiin ja näytti ihan siltä kun olisi muka löytänyt ja siirtänyt/jättänyt, vaan se kun ei ole yhtään Urhon tapaista. Tuo kyllä löytämänsä esineet hyvin, se on se etsiminen yleensä hankalampaa. Lopuksi lähetin vielä kerran ajatuksella, että menen itsekin samalla peremmälle katsomaan. Sinne meni, löysi esineen ja toi. Ei vaan ollut löytänyt sitä aiemmilla pistoilla.

tiistai 24. syyskuuta 2013

Haku

Taas vähän sitä samaa osastoa, että treenisuunnitelma siinä lennosta palkkoja jaellessa ja vielä muutokset päälle kun tuli kiva vinkki... Noh. Aika isoilla avuilla kuitenkin taas. Etukulmissa haamut, siitä jatkaen niin, että kolmonen haamuili ykköseltä ja nelonen haamuili kakkoselta. Ja vielä lennossa viitonen ja kuutonen lisää ilman haamuiluja kun tuntui että tarttee sitä nyt vähän enemmän ottaa kuin vain neljä maalimiestä. Loppujen lopuksi oikein hyvä treeni, vaikka lopussa tulikin takkua. Kuutoselle lähetin koiran ensin varmaan neljä kertaa, kaikilla pistoilla kävi hyvin ja syvällä, mutta ei vaan ukko noussut, oltiin oikeastaan jo ohitettukin paikka. Sitten välipisto toiselle puolelle, josta kääntyi takaisin kun huutelivat just samalla kutosen sijaintia. Laitoin uudestaan ja sinne meni tosi hienosti, sain kehuen kutsua takaisin. Vielä pari pistoa kuutosen nostamiseksi ja löytyihän se lopulta. Urho oli mukavan sinnikäs :) Palkat tänään hanurista, noin niinkuin vaan kuvainnollisesti, en kerennyt käymään kaupasta kunnon herkkuja vaan jouduin varustamaan maalimiehet froliceilla. Urhon mielestä nampat oli ehkä kuivimpia ikinä! Purutyyny sentään oli pop.

Oilin läks viikonloppuna juoksulomalle Lammille, eli on nyt pari viikkoa pois vahvuudesta.

tiistai 17. syyskuuta 2013

Haku

Oili näki etukulmiin menevät ukot (eikä meinannut pysyä pöksyissään). 3. ja 4. valmiina. Ei ny ihan suoria pistoja, mutta hyvä meininkin muuten. Pidemmissä ilmaisuissa pieniä katkoja ja narinaa, vähän horjui jo usko palkan saamiseen. 

Urholle taas etukulmat valmiina ja 3. sekä 4. näköetenemiset takarajalla (siis tsekattiin ne ennen piilolta poistumista). Muuten ok, mutta kakkosella oli taas koiralla usko loppua yhden löydöttömän piston jälkeen. Pienellä höpötyksellä ja paremmalla lähetyksellä kuitenkin läks ja löys. Ilmaisuissa jotain koskemisia mukana, mutta ei ihan niin törkeistä törkeimpiä. Kolmelta ekalta ruoka ja viimeiseltä purutyyny, jonka kantoi polleena autolle.

maanantai 16. syyskuuta 2013

Tokot

Urho tokotti. Seuraamista hirmuisella tohinalla, oli se niin vaan siistiä Urhon mielestä päästä pitkästä aikaa tekemään tottishommia! Ruudusta iloisesti pihalla, naksuttelin pelkästään ruudun sisään hakeutumisesta ihan lyhyeltä matkalta. Tunnarissa kolme toistoa, eka pieleen (söi namit ja otti lopulta väärän), toinen paremmin ja kolmas perfecto! Kaukoja lyhyeltä matkalta (m-i, m-s, s-i), ihan hyvin. Luoksetulon maahan juoksutellen, ekalla istui ja lisäkäskyllä maahan, tokalla meni maahan ja enempää ei otettukaan. Lopun maksalaatikkopurkin sai liikkeestä maahanmenosta takapalkkana. 

Oili seuraili, teki kaukokäskyjä, liikkeestä maahan, ruutuakin naksuteltiin.

sunnuntai 15. syyskuuta 2013

Hakua ja jälkeä

Oilille sekalaisia maalimiehiä: normaali, lirkuttava&silittelevä, vihainen sekä liikkuva. Normaalille täydet haukut, muilla palkkaus hyvästä haukusta. Vihaisella mm:lä oli liikuttavaa seurata, miten Oi iloisesti löysi maalimiehen, järkyttyi kun se ei ollutkaan yhtä iloinen tapaamisesta > pomppasi taaemmas, mutta aloitti sitten haukun kun niin kuitenkin kuuluu tehdä ja haukkui ihan pontevasti loppuun. 

Urho jäljesti, ja hyvin jäljestikin! 1km jälki, ikää 2h, 5 keppiä + loppupurkki. Janalla lähetyksessä häslinkiä, koira oli väärässä moodissa (haukkui, hakumetsään menossa), mutta nosti jäljen kyllä lopulta hyvin. Ei ajanut niin sakaten kuin yleensä, ajautui kyllä jäljeltä sivuun ja korjasi. Kepit nousi varmasti. Voi kumpa olisin tajunnut miten Urhon kanssa pitää jäljestää jo 4 vuotta sitten... Se nimittäin jäljestää parhaimmillaan aika kivasti. Häiriöherkkä toki on, mutta perustekeminen on ihan mallillaan.

perjantai 6. syyskuuta 2013

Raunioilla

Oilille 3 mokkea, + 1 ylimääräinen paikkaus, Oili ei nimittäin suostunut ilmaisemaan laattojen alla olevaa maalimiestä, joten siitä piti tehdä uusinta. Erittäin outoa.. 

Urholle 2 maalimiestä, molemmat umppareissa. Roskista äityi rääppimään ilmaistessa oikein antaumuksella, joten käytin tilaisuuteni hyväksi puuttuen toimintaan tiukalla EI!!!!:llä. Urho linttasi korvat ja lähti sovitellen tulemaan mua kohti, mutta palasi pienestä kehoituksesta ilmaisemaan piiloa ja tällä kertaa ilman tassujen käyttöä. En tiedä oppiko mitään, mutta en vaan voinut hyväksyäkään kun noin räikeästi raaputti menemään. Raunioillahan tassujen käyttö (kaivaminen) on paikoin ihan suotavaakin, mutta Urhon tapauksessa en halua nähdä sitä kyllä yhtään.

keskiviikko 4. syyskuuta 2013

Jäljet

Metsäkeikan ohessa nopeat jälkihommat, ikää jäljille tuli vain tunteroinen. Urholle kankaalla parisataametrinen, 2 keppiä + loppupurkki. Nosto tehtiin taas niin, että laitoin autolla koiralle valjaat ja liinan perään, sitten annoin vapaasti tehdä mitä haluaa ja sinne meni koira hienosti ja nosti jäljen suoraan autolta oikeaan suuntaan. Yksi vieras harha oli selvästi jäljellä, joko tuoreempi tai vanhempi, Ur merkkasi sen molempiin suuntiin ja jatkoi sitten omaa jälkeään - toi olisi niin täydellisen ideaali pelastuskoiran suoritus aiheesta :) Urhon kanssa on kyllä kaikkineen kiva jäljestää nykyään. Se on motivoitunut, eikä kysele apuja. Ehkä olen itsekin oppinut olemaan rennompi, enkä heti hermostu (edes alitajuisesti) jos koira sakkaa. Kyllä ne fiilikset vaan liikkuu liinaa pitkin kummasti. 

Oili vielä, sille nostotreeni tienvarteen. Jälki lähti tiukalla kulmalla nostatuksen tulosuuntaan nähden takaviistoon metsään. Hyvin nappasi Oi jäljen heti oikeaan suuntaan. No, tokihan metsään päin oli kiva mennä. Pitää tehdä samaa myös niin, että jälki tulee metsästä ja menee tielle, sinne sitten vahviste.

tiistai 3. syyskuuta 2013

Haku-Ur ja jälki-Oi

Urholle taas sekametsä, miten mielikuvituksetonta :) Yksi ukko otettiin pois, joten siitä tyhjä. Itse sohlasin kerran kun yritin siitä yliheittoa eikä se sitten tietenkään toiminut. Tuuleton keli ja Ur pääsi vähän sakkaamaan jälkeä, mutta hyvät syvät pistot ja hyvä meininki muutenkin. 1/5 oli tyrkkinyt, muuten ei, aika lyhykäisiä ilmaisuja kaikki.

Oilille lyhyt jälkihommeli. Piti ottaa ristiin harhoja. Ja kun toinen koira treenasi harhoja myös, niin suunniteltiin, että Migi ajaa ensin jälkensä ja Oili ajaa sitten sille tehdyt harhat, mutta Migin harhojen tekijä tulikin epähuomiossa mukaan jäljen ajoa katsomaan, joten siihen tulikin sitten saman tekijän vielä tuoreemmat jäljet. Eli jätettiin sitten se osuus jäljestä pois ja Oi ajoi vain jäljen loppuosan. Hyvä treeni sekin, Oililla ihan hyvä tatsi, ja tuli sinne joku sienestäjän harhakin jonka Oi merkkasi voimakkaasti, olisi ehkä lähtenytkin sille jos olisi päässyt. Että tarttis tehdä näitä kyllä enemmänkin..

sunnuntai 1. syyskuuta 2013

Yönylijälki

Oilille yönylijälki, reilut 15h sai muhia optimioloissa. Jälkeä polkiessa maa oli mehevän koste ja aamulla siihen tuli pikkuripsaus vettä päälle. Oili ajoi varsin pätevästi, tempon perusteella olisin veikannut tuoreemmaksi, ainoastaan kulmissa harhautui reilummin yli ja joutui kunnolla hakeman jäljen takaisin nenäänsä. Pikkuesineiden (paperinpalat) ilmaisut ihan jees.








lauantai 31. elokuuta 2013

Loppukesän tottiksia ja tokoja

No, tokosta voidaan sanoa, että ei olla tehty juuri lainkaan. Pari kertaa sisällä jotain lyhyitä kaukokäskyjä. Nyt kannattaisi tehdä maton reunalla paria liikettä niin, että peruuttaa vaihdon, jos saisi niitä "lihasmuistiin". 

Tottishommat on Urtsilla kivasti hanskassa. Jäävät menee mukavasti, eteenmeno on hieno, seuraaminen pelittää kun vaan muistaa viritellä oikein (ei liikaa, mut kuitenkin "ajaa asia sisään" ennen tekemistä). Kamalimmassa jamassa on edelleen hyppynouto, eikä se taida siitä tällä treenimäärällä ja -tavalla kummemmaksi muuttua. 

Oili alkaa hiljalleen saada vapautuksia tottiksesta. Tai tokihan se mukana töhöttää ja saa tehdä hommia kun kerran niistä tykkää, mutta ei varsinaisesti enää treenata mitään kuntoon. Tokossa voidaan joskus mennä AVO-luokkaan jos sattuu tunnetusti kuurompi tuomari.

tiistai 27. elokuuta 2013

Katselmustreeni

Osallistuttiin vaikkei ollutkaan tarkoitus osallistua varsinaiseen katselmuksen (kuin varakoirakkona). Tienvarsitarkistus, ilmoitukset johtoon, ei lähtökohtaisesti ajeta jälkiä pidemmälle. Ihan alkuun merkkasi jotain, en saanut kiinni onko jälki vai ilmavainu. Ilmoituksen jälkeen palattiin tien varteen, laitoin koiran liinaan niin on hallitumpaa tekemistä ja siitä nappasi heti jäljen, joka vei tuonne merkkauspaikalle, korjasin sen johdolle tiedoksi että on jälki. n. 100m jälkeen nosti taas jäljen, mutta ajoi heikosti, tieto heikosta jälkimerkkauksesta johtoon. Siitä taas 100m ja jäljen nosto, ilmoitus. Juuri ennen alueen loppumista vielä hyvin heikko jäljen merkkaus, jos oli jotain niin oli hyvin vanha. Johdosta tuli tieto alkupuoliskolta alueellemme juuri hetki sitten poistuneesta henkilöstä, eli juoksujalkaa takaisin tietä pitkin. Ensin Oi merkkasi kiven heiluttamalla sille vimmatusti häntää, näki hyvin että tässä on istuttu ja tästä on menty. Siitä Oikku kurvasi maastoon ja paineli pian näkymättömiin. Itse juoksin mahdollisimman korkealle kohdalle ja jäin odottelemaan. Pian kuuluikin ilmaisuhaukku ja etsittävä löytyi - keskeltä hirvikärpästen armeijaa.

Kaikki jäljet olivat iältään 2h. Eka merkkaus oli oikein, toinen oli takajälki siksi ajoi niin heikosti (nämä kun joskus oppisi tulkkaamaan...) ja kolmas myös oikein.

torstai 22. elokuuta 2013

Jäljet

Itse tehdyt jäljet molemmille, vanheni reilut 2h.

Urho jälki, 5/6-7 keppiä. Jos jälki oli 500m, niin Urho ajoi sitä 1km, veti tasaista siksakkia jäljen päällä n.10m säteellä. Yksi tai kaksi keppiä jäi matkalle, eräässä kohdassa etsi kyllä kovasti kepukkaa muttei löytänyt, liekö joku muu vienyt? Nosti jäljen tosi hienosti ja itsenäisesti tieltä metsään. Alkupätkä melkein parempi kuin loppu, sakkaaminen lisääntyi kokoajan. Suttauksen (tein pari halkaisijaltaan 5m rinksaa) ylitti kuin siinä ei mitään olisi ollutkaan ja kaivoi heti jäljen jatkumiskohdan nenäänsä.

Oililla jäljen nosto ja 200m ajo. Kaikkineen erittäin ok, nosti tosi näppärästi.

sunnuntai 21. heinäkuuta 2013

SUMU:n leiri 19-21.7.2013

Perjantai 
Kokeenomainen (alo). Mänt just niin reisille kuin pitikin, eli kouluttaja (Mervi Kähönen) sai hyvän kuvan tilanteesta. Ur tarjoili kauttaaltaan 20-30m pistoja ja minä sinnikkäästi kävin lähettämässä aina kaartokohdasta uudelleen. Nyt vasta tajusin, kuinka typerää oli kesäkuun kokeessa tosiaan vetää rata läpi niillä pistoilla. Vaiva vain vahvistui entisestään, vaikka mulla olikin ihan hyvä tarkoitus yrittää jaksaa positiivisella sykkeellä rata läpi. 

Lauantai 
Ensimmäisellä kierroksella hipheitä, eli maalimiehet valmiina edessä ja kun koira eteni suoraan, niin n. puolivälissä mm pomppasi hillumaan. Tarkoituksena saada koiralle vahviste oikeasta tekemisestä, eli suoraan etenemisestä. Jos kaarsi liian aikaisin pois > korjausliike. Ja jos taas korjasi itse kulkuaan > sai taas vahvisteen. Jos taas kaarsi, korjasi, kaarsi, korjasi jne. niin, ettei oikein tiennyt puuttuako vai ei, niin sitten koira sai käydä mahdollisesti saamassa hajun ja tarkentamassa piilon + ilmaista maalimiehen, josta palkka. Karkeahkolla rajauksella myös niin, että jos käytetään vahvistetta, niin lyhyt ilmaisu ja jos ei käytetä (kurvailee paikalle omalla tyylillään), niin pidempi. Jos muistan oikein.. Toisella kierroksella sekametsää. En millään muista määriä, mutta treeni meni hyvin. Urho ehkä myös osaa laskea ja on innoissaan hommasta tasan yhtä monta kertaa kuin sai nähdä haamunkin.

Urho loppupalkittavana.

Sunnuntai 
Käytiin heittämässä ruokapurkit etukulmiin menijöille ja katsottiin niiden eteneminen, Urho oli ihan ymmyrkäisenä moisesta hillumisesta. Sitten hetkeksi pois ja uusi ilmoittautuminen. Olisikohan ollut lopulta 5 maalimiestä ja pari tyhjää välissä. Oli valmiita avuttomia, hipheitä, erilaisia palkkoja maalimiehillä (lelua, ruokapurkkia, syöteltävää nakkia), ylipäätään paljon vaihtelua. En edes muista mitä kaikkea.. Parissa kohtaa piti jankuttaa pidempään, että herra menee nyt vaan sinne suoraan minne näytetään. Sekalaisia ilmaisuja, muuten hyvää mutta oli aika railakasta tassunkäyttöä mukana.. 

Omituisinta kaikessa on se, että millään leirin treenikerralla Urho ei kertaakaan kusassut maastoon treenin aikana. Yleensähän tilanne on suunnilleen vakio, vähintään yhden pissat per treeni.



Blondit jättiläismudipojat Urho ja Velmu. 

Leirielämän uhri.

Lisää leirikuvia

lauantai 13. heinäkuuta 2013

Haku

Urholle samanlainen haamumetsä, nyt neljällä ukolla. Edelleen tosi hyvä meininki! Tämä treenitapa sopii kyllä mutiaiselle justiinsa. Toinen juttu sitten kuinka päästään taas asiassa eteenpäin muunlaisiin treenitapoihin. No, ei murehdita sitä nyt. Ilmaisuja 3:lla ekalla palkka aloituksesta, viimeisellä täydet. Pitää kiinnittää taas ilmaisuihinkin huomiota (muutenkin kuin vain törttöilyjen osalta), ovat olleet paremmallakin mallilla joskus. Nyt tulee aika paljon katkoja haukkuun. Liikaa tullut otettua haukkuja milloin mitäkin ja aika paljon pitkiä. 

Oilille etukulmat valmiina. Eipä mitään, Oili se osaa hakuuttaa :) Oli ihan tohkeissaan kun pääsi pinkomaan.

torstai 11. heinäkuuta 2013

Haku ja jälki

Urholle 6 ukkoa (2:lla maalimiehellä), haamut kaikista kerralla päinvastaisessa järjestyksessä ja sitten purkamaan. Meni hyvin. Erittäin hyvin! Motskari just kohdallaan, mikä näkyi kyllä valitettavasti myös epäasiallisissa ilmaisuissa... 

Oilin jälki suoraan hanurista. Partiointina pidemmältä matkalta nostoon, ei noussut vaikka tiesin, että tästä pitäisi lähteä johonkin suuntaan (lenkkipolkujen risteys). Ei kyllä ollut itselläkään toiminta kohdillaan, olisi pitänyt vaikka sitten nostattaa ihan kaavamaisesti, mutkun ei vaan tajunnut vaan antoi koiran haahuta omaa haahuilemistaan. Sitten jotenkin jäljelle, tai jotain.. Närppi ees-taas jälkeä, ei ajanut kunnolla kuin pieniä pätkiä. Yhden esineen (kolmesta) nosti jotenkin ongelmitta, tai jotain. Oli taas niin osastoa "tää ei oo luotettava jäljellä".

torstai 4. heinäkuuta 2013

Pyöräilystä ja hieronta

Pyöräilystä
Sain vihdoin hankittua springerin, silloin tällöin on sitten tehty fillarilenkkejä. Urho tilttaa hommasta ihan täysin, vetää kuin viimeistä päivää. Valehtelematta voisi tappaa itsensä juoksemisella, sydän vaan sanois että POKS.

Yhden lenkin (8km) muistelot:
Urho veti täysii, Kaisa jarrutteli ja yritti pitää menon ravin puolella. Ur peitsasi aika paljon, villin näköistä kun se kovassa vauhdissa tikuttaa peitsausta. Nyppäyksellä (enemmänkin nosto) kaulapannasta vaihtoi raviin.
Oili lönksytti tylsistyneesti, paitsi kun Urhon kanssa mentiin näkymättömiin.

Lenkin jälkeen Urho oli ihan kaput, läähätti vielä pitkään, Oili oli tismalleen yhtä rauhallinen kuin lähtiessäkin. Kuinka voi olla erilaiset koirat. Urho polttaa kynttilää molemmista päistä yhtäaikaa ja Oili vetää säästöliekillä.

Hieronta 4.7. 
Urho: Jumeja edessä lavoissa ja selän takapätkällä.
Oili: Yllättävän kuivat takareidet, jumia selän loppupätkällä. Oililla meinasi pullistua silmät päästä kun piti alistua käsittelyyn, lopulta rentoutui - jotenkin.

tiistai 25. kesäkuuta 2013

Toko

Oililla seuraamispätkiä, leikkimistä (leikkitäti is back!). Ja extrakeikka kentällä koska Urho halusi mielummin tuusata pusikossa ja sai siksi lentävän lähdön takaisin autoon, otin vaihdossa Oilin temputtamaan nostattaakseni mudin kateusviettiä. 

Urholla seuraamisia, lyhyillä askeleilla on hyvin messissä, pidemmällä aivasteli ja kontakti pätkin. Kontaktin naksuttelua myös jutellessani samalla. Ruutua pari kertaa, ok, välissä tosin se Urhon lennätys autoon. Yrityisen hyvin meni koiran juoksutus mun ohi ruutuun. Kaukokäskyjä "ihan ookoo". Luoksetulon maahanmenoja (eessuntaassun) x2 hyvin, kerran ei tajunnut hölkäsen pöläystä. Tunnari vierailla kapuloilla + omalla + nameilla kahteen kertaan mukavasti. Hiukan on ilmoilla sitä, että etsii vain nameja, reagoi omaan vasta kun on jo pari kertaa käynyt ringin/jonon läpi ettei ole enää nameja. Tökkii samalla vieraita nenällään (ettei olisi nami kapulan alla). Pitää muistaa ottaa liike aina mielellään vain kerran ja ehkä nameja voisi välillä myös vähentää?

maanantai 24. kesäkuuta 2013

Haku

Huono, huonompi, Urho hakumetsässä. Ei niiku pelitä yhtään. Huono oli treenisuunnitelmakin. Lopulta Urho ajeli metsässä jälkiä. Oliko vähän niinkuin vahva mielipide aiheeseen?

tiistai 18. kesäkuuta 2013

Haku

Urholle neljä maalia, kaikki valmiina (tai siis 1 ukko per puoli) ja kunnolla piiloutuneina. Hyvällä motskarilla ja syvien pistojen kera Ur teki hommat. Toisesta oli kyllä viipottanut kaksi kertaa täysillä ohi, eli siis nenä ei ole ehkä ihan auki. Jokaisella piilolla nyt myös viihdyttiin vähän pidempään ja Urho sai hytkytyksiä ja rapsutuksia. 

En ihan hahmota ehkä kunnolla, että miten jatkossa treenit kannattaisi rakentaa? Tyhjiä pitäisi varmaan systemaattisemmin treenata. Ja piilottaa maalimiehet kunnolla että joutuu oikeasti etsimään. Mut silti, täh!? Häh!? Lyö oudosti tyhjää :)

lauantai 15. kesäkuuta 2013

PAHA2, Joensuu

Vihdoinkin jatkoa Urhon pk-kokeille. Aloitettiin tottiksella (tuom. E.Koistinen) jossa kolmen hakuosallistujan kierrätys siten, että ekana meille paikallamakuu, sitten huilivuoro ja lopuksi liikkeet. Mielummin olisin tehnyt just toisinpäin :) Suluissa olevat arvosanat suunnilleen sinne päin, en muista tarkasti kuin ne mistä tuli erinomainen. Paikallamakuussa levottomuutta, vinkui paukuille, kaksi käskyä sivulle (P/T). Seuraamisen paukkuja jännitin näemmä niin paljon, että unohdin paluusuoralla juoksun+hitaan, onneksi sentään tajusin mokan just ennen kääntöpaikkaa ja sitten vaan mietin koko sakaran, että otanko ne vielä vai enkö ota?! Otin sitten ennen henkilöryhmää. Paukuissa seuraamispaikka levisi, muuten jees fiilis ja paransi loppua kohden (T). Liikkeestä istu todella nopea, pomppu sivulle (EH). Liikkeestä maahan + luoksetulo sanalla sanoen erinomainen (E). Liikkeestä seisomisessa tuli yllärinä, että siinähän palataan koiran sivulle, luulin että tehdään luoksetulo loppuun. Onneksi näin edellisen koiran suorituksen ja tajusin kysyä asiaa. Ei suurta ressiä siitä silti, kyllä Urhon pitäisi paluukin osata, mutta mudipa yllätti ja veti suorituksen puihin ihan vaan menemällä sulavasti maahan top-käskystä :D (P). Tasamaanouto ok, hiukan nyki heitossa ja sivullesiirtymässä pomppu (EH). Hyppynoudossa menossa reilu kosketus, paluun kiersi, hitautta myös, sivulle pompulla (P). Estenoudossa kiersi paluun, sivulle pompulla (P). Eteenmeno upea (E). Kehuja energisestä suorituksesta, mutta tarttis vielä hioa tekemistä viimeistellymmäksi. Yhteispisteet 76 - jee! Maastoon! 

Esineruudussa (tuom. E.Koistinen) koira työskenteli muka ihan kivasti (liian laajasti kyllä), mutta vasta n. kolmannella pistolla nousi eka esine (kenkä). Ja enempää ei sitten noussutkaan. Parit kuset ehti ruutuun ruikata. Esineruudusta 13p. 

Henkilöetsintä (tuom. V.Häkkinen) ei sujunut, vain yksi ukko nousi. Työskentely tuntui taas näennäisesti mukavalta, koira hallinnassa, lähti kiltisti pistoille, teki yliheittoja jne. Kaikki pistot paria poikkeusta lukuunottamatta vain aivan riittämättömän syviä. Jo etukulmat jäi katsomatta kunnolla kun Ur ei vaan edennyt tarpeeksi syvälle. Päätin kuitenkin olla hinkkaamatta, siitä kun ei olisi mainittavaa hyötyä. (Siitäpä ne ainoat kehut sitten irtosikin: "Ohjaaja ohjaa koiraa kauniisti ja vähäeleisesti"). Voimakas tuuli kävi takaa, joten edempää koira saisi myös paremmin ja laajemmin hajua (tosin työskentelisi sitten todennäköisemmin taaksepäin). Puolivälistä oikealta nousi lopulta maalimies kangashäkistä, loppua kohden pätkivämpi haukku (jos oikein muistan, niin siitä arvosanaksikin T). Jatkettiin matkaa ja päästyämme radan loppuun Urholta loppui viimeinenkin luottamus maalimiesten olemassaoloon ja enempää se ei olisi kyllä töitä tehnyt - jos nyt oli tehnyt kunnolla töitä siihenkään asti. Pari kertaa radalla se näytti saavan pienen käryn nenäänsä, muttei kummallakaan kerralla ryhtynyt tekemään hommia hajun paikallistaakseen. Kuvaa hyvin Urhon motivaation puutetta, sillä ei ole mitään suurta paloa maalimiesten noukkimiseen. Juokseminen on ihan jees, Kaisan totteleminen on ihan jees, ruoka on jees, pallot on jees, mutta ihan jee on myös vaan hengata messissä ja näyttää siltä että olisi muka tekemässä jotain. 58 pistettä siis saaliina henkilöetsinnästä ja arvatenkin ei tulosta näistä kemuista :) 

Jatketaan harjoituksia, koitetaan nostaa etsimisen merkitystä ja mielenkiintoa koiralle siihen. Kokonaiset kaksi hakutreeniä kerettiin tehdä ennen kokeita ja nekin taisi mennä vähän liian isoilla avuilla, eikä koiran tarvinnut käyttää kunnolla nenäänsä maalimiehet löytääkseen. Joten nyt pitää yrittää valjastaa juuri se etsiminen motivaation lähteeksi, ja sama pätee myös esineruutuun, jossa muuten pitäisi tehdä treeniä nimenomaan vierailla esineillä.

perjantai 14. kesäkuuta 2013

Tottis

Viimehetken viilaukset, tai paremminkin ohjaajan hermojen lepyttelytreenit Pärnällä. Urholle paukut seuraamisessa, ok. Noudot läpi muuten kokeenomaisesti, mutta hypyssä ohjaus palautukseen. Paikallamakuussa myös paukut, lisäksi Pasi heitteli noutokapulaa, tässä oli eniten levottomuutta. Piipparoi sekä paukuista, että noutokapulan heittelystä, pysyi kyllä hyvin.

torstai 13. kesäkuuta 2013

Pejä-B, Joensuu

Ohi on! Nimittäin pejä-kokeet Oilin kanssa, saatiin homma vihdoin läpi. Täti veti pelastusjälkikokeen läpi tänään 9v iässä - eikä mitenkään helpoimman kautta - tietenkään. Oilin kaivoin kokeeseen sohvan alta pesimästä ja pennuista haaveilemasta, samalla kun itse työnsin nappia naamaan oman maha- ja pääkipuni kurissapitämiseksi. Ja niin Team Naistenvaivat lähti liikenteeseen kohti Kulhoa :D 

Tottis ahdisti eniten. Paukut ahdisti Oilia ja mua jännitti ahdistunut Oili. Oli vaan pakko yrittää rämpiä läpi. Jotenkin me se rämmittiinkin, ei liike virheitä, koira teki suunnilleen kaiken mitä pitikin, vauhti ja meininki vaan ei ollut kummoinen. Paikallamakuu oli kaikkein hasardein, kun Oi nousi toisella laukauksella seisomaan. Huusin sille uuden maahan-käskyn, mistä tuli tietty noottia, ja ihan turhaan huusin, ei Oili mitään kyennyt rekisteröimään. Muutaman sekunnin välein Oi otti pienenpienen askeleen aina eteenpäin ja lopulta kävi uros-merkin kohdalle istumaan ja oli siinä loppuun. Eteenmeno oli maailman hitain! Koominen suorastaan. Täti lompsutteli suoraa linjaa eteenpäin hidasta kävelyvauhtia, päätyen kuitenkin lopulta riittävän matkan päähän ja kahdella käskyllä meni maahan. Tottiksen loppuarvosanaksi nippanappa Tyydyttävä, eli alin mahdollinen millä pääsee maastoon - JES! 

Sitten ei enää jännittänytkään. Metsään päästessä Oili vinkui autossa, mikä tarkoitti että kytöä hommiin oli, hyvä! Lähetin nostamaan jälkeä ruudun keskeltä, lähti hyvin ja suoraan liinan mitan verran, sitten kaartoi hissuksiin vasemmalle ja noukki jäljen. Takajälki, käänsin koiran ja päästiin pienen suttaamisen jälkeen liikenteeseen. Kulman jälkeen eka esine. Toinen kulma, mentiin tien yli, muttei niin johdonmukaisesti että oltaisiin oltu selvästi vielä jäljellä. Olin päättänyt olla säätämättä omiani, joten menin kiltisti perässä. Taimikossa kurvailtiin ilmavainulla ja palattiin takaisin tien toiselle puolelle metsään. Toinen esine. Kulma vasempaan, epäilin harhaksi ja yritin tarkistaa koiralla, mutta ei merkannut jäljeä eteenpäin vaan halusi vasempaan. Okei, mentiin sinne, reipasta vauhtia. Pitkä suora, kun esineitä ei alkanut kuulua otin kuljetun suunnan tiedoksi kompassiin. Yli 400m jälkeen tultiin isommalle hiekkatielle ja tsekattiin vielä toinen puoli tiestä: ei jälkeä. Selvä pyy, tämä oli siis harha. Juosten samat 400m takaisin (onneksi oli suhteellisen tasaista maastoa!) ja jäljen nostoon. Oi tarjoili yhtä jälkeä silloiseen vasempaan, muutaman kymmenen metrin jälkeen näin askeleen maassa, kärki meidän tulousuuntaan. Yritin kääntää koiran, mutta sitä ei kiinnostanut, oltiin sutattu paikka jo itsekin kunnolla. Jatkoin alueen leikkaamista suunnitelman mukaan ja tultiin tielle ilman jälkibongausta. Autot näkyi kauempana vasemmalla. Kello näytti, että 10 minuuttia aikaa jäljellä. Periksi ei anneta, prkl! Lähdettiin rivakkaan tahtiin leikkaamaan metsää tien toiselta puolelta. Jossain 100-200m välissä Oili nosti jäljen vasemmalle, veti heti samalla sykkeellä kuin alussa nostettua jälkeä. Kello näytti muistaakseni 7min aikaa jäljellä. Irrotin liinan ja annoin koiran ajaa vapaana jälkeä just niin kovaa kuin itse haluaa ja juoksin perässä. 3. esine! (Hyvin Oi ilmaisi esineet vaikka juostiin jälkeä eteenpäin) Lisää vauhtia masiinaan. 4. esine! Nyt täysiiiiii! Koira kurvasi vasempaan ja pian sillä hytkyi pylly - me oltiin MAALISSA! 

Hieno suoritus ei tämä tulos ollut missään muodossa, mutta suoritus se oli. Mikäänhän ei sinänsä tuloksen myötä muutu, eikä Oili ole sen avulla yhtään parempi jälkikoira - valitettavasti, mut nyt on tulokset kasassa taas pari vuotta eteenpäin. Oilin tapauksessa lopun sen potentiaalisen käyttöiän.


Etsi kuvasta pelastuskoira.

tiistai 11. kesäkuuta 2013

Haku ja jälki

Urho hakuutti. Ekana vasen etukulma haamu, sitten oikealle etukulman etenevä haamu. Vasemmalle yliheitto jänikselle. Oikealle yliheitto valmiille, jonka kyllä piti olla jänis, mut menihän se näinkin :) Lopuksi vasemmalle vielä yliheitto jänikselle. Saattoi tulla liikaa jänöjä, mut hei, hauskaa oli! Ilmaisuja sekalaisesti, aika lyhyitä pätkiä, eikä törkkinyt kellään! 

Oilille 200m jäljenpätkä, jossa tuore harha. Ajelin yksikseen ja suunnilleen harhojen kohdalla olin vähän pihalla missä mikäkin meni (jonnekin väärään suuntaan Oi näytti pyrkivän), joten otettin pakkia, nostatin jäljen uudelleen ja siitä ihan siististi loppuun esineelle. Oili oli lopussa ihan että HÖH, eikö enää jatketa!?

maanantai 10. kesäkuuta 2013

Tottista, eli paukkuja

Paukkuja taas. Ei uutta yhdistelmässä Oili + 9mm :( Pasi ampui ja Oili olisi halunnut paeta mun luota Pasin luo. Paikallamakuussakin oli levoton. Kun jätettiin ampuja pois, niin teki taas iloista seuraamista. Tää on nyt ihan herranhaltuun hommaa.. Harmillista, että paukut ovat nyt kääntyneet sinne alttiuteen tässä muodossa (hiljainen kenttä ja siellä yhtäkkinen jysäys seuraamisen aikana. Tasainen pauke / paukut yleisen metelin keskellä ei haittaisi niin, tai jos koira olisi tekemässä jotain itsenäisempää hommaa). Ikä taitaa tehdä tehtäväänsä ja koira herkistyy. 

Urholla ei mainittavaa reaktiota 6millisiin, jes! (Sori Minna, oli pakko räpsäyttää 3 kutia kun kerran oli mahdollisuus ;))

torstai 6. kesäkuuta 2013

Tottis + toko

Oili paineistui nyt selvääkin selvemmin paukuista (9mm). On lähdössä heti seuraamisen alussa pois paikaltaan, mieluiten menee kohti ampujaa, joten ahdistavinta sen mielestä on yhdistelmä Kaisa+laukaukset, ei niinkään vain laukaukset. 

Urholla 6mm pätkyt, ekalle pieni terävä reaktio, jälkimmäisillä ok. Joku luoksetulo häiriöksi toiselle koiralle. Paikallamakuu lyhyesti, siinä ekalle paukulle kaulanvenytys, jälkimmäiselle ok. Tokohommista  Urholle ruutua, erityisesti ne jossa jätin koiran kauemmas, menin itse väliin ja lähetin siitä ruutuun, meni kivasti. Tunnarissa oma piilotettu, vieraiden välissä namit - hyvin menee :) Metallinouto ok. Paikallamakuu toisen koiran kanssa ok, oli vieläpä hipihiljaakin.

keskiviikko 5. kesäkuuta 2013

Tottis

Urholla koko pk-tottissetti (pl. estehyppy) välillä välipalkkaillen raunioiden kentällä. Meni tosi kivasti, hyvä fiilis! 

Oililla 9mm paukkuja. Meni jotenkutenjotenkin, ei kyllä tykkää paukuista.

sunnuntai 2. kesäkuuta 2013

1-2.6. PEKO-leiri, Lieksa

Lauantai


Urholle n.250x170m alueen tarkistus, metsäsaarekkeita sisältävä vanha hiekkamonttu, yksi maalimies. Kierrettiin myötäpäivään aloittaen itäkulmalta. Pari reagointia matkalla itäkulma-länsikulma. Kuuma keli ja mudi ihan läkähdyksissä, kävi usempaan kertaan etelälaidan suossa virkistäytymässä. Etelälaidalla merkkasi jäljen samaan aikaan kuin itse bongasin maalimiehen alueen keskeltä metsäsaarekkeen kainalosta, en kertonut havainnostani kuitenkaan mudille, vaan iskin sille liinan kiinni ja mudihan jäljesti hienosti perille :)


Oilille 8h ikäinen jälki kuivassa maastossa. Nostoalue 400m tienvartta. Ei ekalla vedolla reagointia jälkeen. Tai sitten reagointi oli se, että Oili totesi tässä olevan hyvä paikka pesimiselle ja pennuista haaveilemiselle. Just... Sitten lopulta joku reagointi, närppien eteenpäin. 3 esinettä ja jäljestämisestä ei oikein voitu puhua. Esineeltä esineelle lähinnä rämmittiin. Loppuun sentään päästiin, jotenkin. Avainroolissa taisi kuitenkin olla gps. Ihan loppumetreillä Oili oli sentään se, joka kertoi jäljen kulun ja viimeisen esineen paikan, kun me ihmiset tuijoteltiin gepsiin ja oltiin eri mieltä :D

Sunnuntai


Urholle ilmaisutreeni. Hyvin meni.

1. 20 haukkua, palkka
2. täydet, hallintaan, ei palkkaa
3. täydet, hallintaan, palkka
4. 10 haukkua, palkka

Oilille palauttava jälki, n.2h ikäinen, nosto janalta, 300m, 2 saman ikäistä harhaa, pari esinettä ja loppupurkki. Hyvin meni tämäkin.

Urholla molempina päivinä pyörähdys majan vieressä olevalla kentällä. Lauantain setissä pitkä seuraamissuora, jäävät (kaikki oikein :)), noudot (kiloinen ok, hyppy ohjauksin, A ok,) ja eteenmeno (oikein bueno!). Sunnuntaina paukut (ekalla pompsahti, toka ok, paikallamakuussa ok) ja noudot. Hypyssä ohjaus (palautuksessa vien esteeseen kiinni ja ohjaan hyppäämään esteen päältä), A:lta valui alas ja tipahti selälleen, uusinnalla se ok.

perjantai 31. toukokuuta 2013

Hälytreeni, Lieksa

Ensin laanilla, itse siinä semiryhmyrinä ja koiranohjaajana. Oililla hyvin pienen metsäpläntin tarkistus, se tyhjä, mutta koira merkkasi viereiselle alueelle isojen puukasojen suuntaan. Pyydettiin lupa tsekata se, Oili pujahti puukasojen väliin ja sieltä saaliina yksi kadonnut. Maastossa saimme vielä metsäalueen tarkistuksen, mutta sieltä ei yhtä erikoista ilmavainureaktiota enempää havaintoja (Oi kurvaili itsenäisesti risteillen nokka pystyssä useamman sata metriä rinnettä pitkin valuvaa kylmää ilmaa vastaan, ilman mitään tietoa mistä haju tuli - ja mikä se oli). Tälle tehtävälle lähdettiin tiedolla "voidaanhan me mennä, mutta koira ei ole luotettava". Oletetut jäljet kun olivat jo vuorokauden vanhoja ja niihin Oililla ei vaan haastavissa oloissa (kuiva maasto) riitä rahkeet. Jälkihän sielläkin siis meni, mutta siihen ei kyllä saatu mitään merkittäviä reaktioita. Osaavilla jälkikoirillammekin oli hankaluuksia saman (yli 6km mittaisen :)) jäljen kanssa.

keskiviikko 29. toukokuuta 2013

Sivutoimitokot ja jälki

Lentokentällä Pasia odotellessa Urho sai tehdä tunnarin, vähän seuraamista ja jäävistä istu sekä maahan. Ja tunnari meinaan pelittää :) Asfaltilla ei ollut ruohoa mihin laittaa omaa piiloon, joten pistin vain hieman sivuun valopylvään varjoon. Ekalla kerralla reagoi heikommin omaan, mutta reagoi kumminkin. Toisella kävi tarkemmin kaikki läpi (siis söi namit) ja sitten nuuskutellen etsi oman. Jipii! Varsin nopeasti tästäkin on alkanut kehkeytyä Liike (siis Melkein Liike). Seuraamiset ok ja jäävät myös. Oikku seuraili myös vähäsen (ja vaisusti, tosin sitäkin korrektimmalla paikalla). 

Jäljet ei vanhenneet metsässä paljon mitään, hyvä jos edes tunnin. Oilille esineharkka, 50m matkalle 5 filmipurkkia jossa pinaattiletun paloja sisällä. Ekalla ja toisellakin purkilla oli vielä plaaaah, mutta kolmannella muuttui ilme ja asenne purkkeja kohtaan. Loput nousi oikein tarkasti ja reippaasti. Molemmat koirat saa nykyisin ilmaista esineet/kepit ihan omanmaunmukkaan, kunhan reagoivat riittävän selvästi ja mun on helppo lukea ilmaisu niiden eleistä. Eli Oili stoppaa, heiluttaa häntää ja hytkyy, ehkä vähän myös heittää esinettä ilmaan, välillä irtoaa haukku, välillä ei. Urho taas kiikuttaa esineen luo. 

Urholle jälki mallia alokasluokka, eli n.500m, 5 keppiä + loppupurkki, kulmia ehkä reilummin kuin koejäljissä on yleensä. Urho veti jälkensä humppaveikko-tyylillä, eli ei mitenkään tarkasti ja tunnollisesti, mutta niin vaan nousi kaikki kepit hienosti :) No, oli se kyllä tosi tuore jälkikin.

tiistai 28. toukokuuta 2013

Pikatokot, hakutreenit, jälki ja esineruutu

Tunnari x 2, sama tyyli kuin aiemmin, mutta nyt Urho alkaa jo oikoa. Ei jaksa syödä nameja loppuun vaan etsiin itsenäisesti omaa. Tää on varmaan ihan positiivista oikomista :) Luoksarin maahanmeno ei toimi ollenkaan, ei ajatustakaan Urholla, että kesken luoksetulon voisi mennä maahan - pysähtyä seisomaan korkeintaan tai ehkä joskus harvoin kun on riittävän hämmentynyt niin istua. Ihan kuin se ei edes ymmärtäisi mitä tarkoittaa "maahan", sama sana joka muissa tilanteissa on ihan vesiselvä ja koira toteuttaa käskyn innolla. Joku uusi ajatus sen treenaamiseen pitäisi saada, ei tällä hinkkaamisella ole mitään tulosta.. Nytkin meni lähinnä hermostumisen puolelle, varsinkin kun siinä hinkatessa Oilikaan ei millään pysynyt maaten paikallaan vaikka useamman kerran kävin sanomassa. 

Saatiin omakin pienryhmä pyörähtämään käyntiin, eli pk-hakutreeneissä (vihdoinkin!) Urholle 4 maalimiestä. Näki maalimiesten lähdön kohti etukulmaa, vasen eteni takalinjaa n. 50m isoon kuoppaan, oikea jäi kulmaan. Eka oikea, ihan ok, kävi aika etäällä ulkona alueelta noukkimassa hajun - Urhokin osaa siis jo käyttää tuulta hyväkseen ja hakeutua sen alapuolelle :) (Vain pekoharrastaja osaa iloita tämmöisistä :D) Vasemmalle eka pisto ihan liru, toisella ajatui taas vähän liikaa tuulen alle, oli pakko kutsua pois. Kolmannella läks hornantuuttiin ja paikansi sieltä piilon. Kolmas maalimies etenevänä haamuna, erittäin ok. Neljäs mm jäniksenä, ja hiton nopeana sellaisena! Urholla meni kotva ennenkuin sai Jossun kiinni :) Kokonaisuudessaan muuten jees, mutta pistoista ei kunnon käsitystä. Eikai ne niin tärkeitä ole? Ehh. 

Oilin jälki (n.600m) happani kuivassa metsässä hakutreenien ajan 3h. Tein jäljen Urhon kanssa, 4 esinettä + loppupurkki, useita tien/lenkkipolun/uranylityksiä ja niitä pitkin kulkemisia. Nosto taas tieltä, merkkasi tulojäljen vain pienellä pään kääntämisellä, eli siis ei pyrkinyt takajäljelle :) Menojälkeen ensin pieni päänkääntö, jatkoi ohi ja parin metrin jälkeen kurvasi tarkistamaan asiaa paremmin - kehuin heti. Just sellainen tilanne, joka menee helposti ohi, jos olen itsekin epävarma, enkä lue koiraa kunnolla. Esineisiin reagoinnit kauttaaltaan heikkoja, eli niitä pitää vahvistaa. Parissa kohtaa paineli selvästi Urhon jäljillä eikä mun, kerran siitä huomautin ja sen jälkeen ihan kuin olisi parantanut. Tieosuudet ok, eihän se mielellään tiellä jälkeä aja, vaan paremminkin toteaa, että "ei mene tonne metsään, eikä tonne". Ja kun jälki taas poistuu metsään, niin noukkii sen heti. Vähän vaisua jäljestystä kauttaaltaan, ei edes ahminut loppupurkin ruokaa sillä innolla mitä yleensä. Kuumuus? Valeraskaus? Pitäisi kyllä olla nälkäinen sen vuoksi, nisistä tulee vielä vähän maitoakin. Mun tekemän jäljen tylsyys? 

Urholle vielä esineruutu, kapea suikale lenkkipolun varteen, takakulmiin esineet (toinen niistä siis ihan uran viereen). Sinkoili sinne tänne, ulos ruudustakin. Kakkasi ruutuun, missä ei sinänsä mitään uutta, mutta että jaksoi jatkaa esineen tarkennusta sen jälkeen, niin se oli uutta! Siis sai esineestä hajun, tarkensi aikansa, tuli p-hätä, kävi p:llä, jatkoi tarkennusta, löysi esineen ja toi luo. Molemmat esineet oli vähän tavallista pienempiä, joten aika pitkään sai tarkennella että löysi. Kantoi molempia myös vähän huonosti, tuli niin tohinalla, että risukasan yli hyppäyksissä pudotti ja sitten paniikkipaniikkipaniikki piti äkkiä palata etsimään esinettä kun meni kuitenkin 3m yli ihan vaan jarrutuksessakin. Ei paras suoritus, mutta motivaatio on edelleen bueno :)

. . . . . . . .

Alla pari kuvaa viime viikonlopun melontaretkeltä Suomujärvelle (Patvinsuon kansallispuisto)

Kurkilahdessa, EVVK-Oili.


Urho nuokkuu, suuntana Virtaniemen leiripaikka.




perjantai 24. toukokuuta 2013

Jälki ja esineruutu

Nyt vähän tolkumpi jälkiharkka Oilille. Kilometrin pituinen, 5h ikäinen jälki, lopussa mun ja Urhon tekemä tuore harha. Ensin mentiin vapaasti tietä pitkin, ei reagointia vasemmalle metsään poistuvaan jälkeen (maasto sellainen että on taatusti muitakin liikkujia, koiran kusettajia yms.). Metsän puolta palatessa noukki jäljen hyvin. Alku vähän epävarmaa, ekan esineen jälkeen alkoi pelittää kunnolla. Toinen esine myös ok. Sitten 800m jälkeen tuli jotain humppaamista, todennäköisesti joku koira tms. oli rallannut jäljen päällä. Ja pian perään ne mun harhat, jossa pahempi tyssäys. Tutki pitkään tuoretta jälkeäni edestakaisin, en huomannut mitään reaktiota omaan jälkeen josta kehua ja vahvistaa koiraa. Palasi sitten jotenkuten ajettavaan jälkeen, toinen harha ylittyi vähän paremmin, mutta ei mitenkään hyvin kyllä sekään. Kerpeleen harhat, muuten veti täti kyllä hyvin.

Urholle esineruutusuikale, jonka takakulmissa 2 esinettä. Eka hyvin, ei välipalkkaa, toista tarkensi pidempään, mutta hyvin kyllä sekin ja sitten vasta palkka. Kylläpäs tämä esineruutu on nyt napsahtanut just eikä melekeen kohilleen :)

torstai 23. toukokuuta 2013

Jälki ja esineruutu

Jotain jälkireeniä oli palkko rääpiä kasaan kun tuli mahdollisuus. En tiedä oliko tästä suurempaa hyötyä, mutta saipahan koira vähän hommailla. 1/2h (!) ikäinen 200m (!) jälki, jossa lopussa tuorettakin tuoreempi harha. Poukkoilevaa jäljestystä, kerran lähti selvästi jollekin vanhemmalle harhalle (ai miten niin tylsää jäljestää ohjaajan tekemää jälkeä?) ja jouduin tosissani torppaamaan sen menon, seuraavalla samanlaisella teki tarkistuksen ja palasi sentään itsenäisesti omalle jäljelle. Tehdyllä harhalla reilu tarkistus, palasi sitten omalle. Loppupurkista meinasi mennä yli. Aika huono treeni, ei sovi tämmöinen "ryntäillen pissitty" homma Oilille. 

Urholle esineruutu ja voi video että se meni hyvin! Kaksi esinettä takakulmissa, yksi keskellä. 3 pistoa, 3 esinettä - suit sait noin vaan. LoistoUUU!

tiistai 21. toukokuuta 2013

Tottelevaisuudet

Urho eka. Luoksetulon maahanmeno onnistui heti ekalla, tosin voimakkain vartaloavuin yhä. Ruudussa laskin nyt ihan askeleita miltä etäisyydeltä lähetin, nyt pelattiin etäisyydellä 4-6 askelta. Vielä vähän epävarmaa, mutta ajatusta on kyllä hyvin mukana. Tykkään nyt tästä "avuttomasta" tavasta, koiran pitää itse osata tarjota toimintaa ja keksiä mistä palkka tulee. Metallinouto muuten ok, mutta jäi todella kauas istumaan ja sitä piti vähän korjata. Tunnari x2, oma erillään ruohikossa ja naksu pelkästä merkkaamisesta. Kaukokäskyjä vapaamuotoisemmin n.4-6 askeleen etäisyydeltä, joku pikkuhärö+pomppu joukossa, muuten hyviä vaihtoja (muut pl. s-m, jota pitäisi alkaa kyllä jo ajamaan myös sisään). 

Oili oli mahdottoman hyvällä ja iloisella tuulella. Toki se oli valeraskauksissaan (nisistä tulee maitoa ja sisällä koira vaan pesii) ruuan perään, mutta into ei ollut pelkästään ruokaan vaan ylipäätään Tekemiseen. Ehkä viikonloppu pelkkänä turistikoirana leirillä pisti siihen ekstrapuhtia kun joutui seuraamaan sivusta miten Voitto kerta toisensa jälkeen pääsi hommiin? Oililla pk-tottiksen pitkä suora ok. Liikkeestä maahan+luoksetulo ok, paitsi luoksarissa kannattaa antaa suoraan sivu-käsky, tulee siistimmin suoraan sivulle eikä sellaiseen puolittaisasentoon niin kuin tule-käskyllä - olisi vaan kannattanut olla koskaan yrittämättä korjaillakaan liikettä. Käyttöesineeksi Leenan autosta löytyi hanska ja viskelemiseksihän se meni. Pitää kaivaa oma tiskiharja käyttöön, sillä tekee siistimmät noudot. Paikallamakuu unohtui ottaa ihan kokonaan, niitä pitää muistaa tehdä. Ja paukkuja tietysti myös, kuten tarttis Urhollekin tehdä.

maanantai 20. toukokuuta 2013

Omaa oppia

Avustajakurssi 11-12.5. 
Tämä kurssi olisi pitänyt käydä 7 vuotta sitten. Ja sen jälkeen toimia apparina kokeneille pelastuskoiranohjaajille. Sitten koulutella samaan aikaan omaa koiraa, aikanaan tehdä sille tulokset ja suunnata hissuksiin hälyryhmään itse koiranohjaajana. Että tässä on tullut kuljettua vähän niinkun persus edellä puuhun. 

VAPEPA-leiri 17-19.5.  
Kolmatta kertaa leirillä ja nyt vihdoin just oikeilla asetuksilla siellä mukana: apuohjaajana. Palikoita loksahteli paljon paikalleen näiden peräkkäisten viikonloppujen aktiviteettien myötä. Touhuttiin koko viikonloppu samalla pienellä partiolla, Voitto-flätti pelastuskoirana, Minna koiranohjaajana ja minä apparina. Aivan huikean hyvää oppia meikäläiselle! On se kumma miten teoriassa voi tietää ja osata muka kaikenlaista, mutta käytäntö viimein osoittaa, ettei ole oikeastaan tajunnut kunnolla mitään. No, jospa nyt taas piirun verran viisaampana jatkaisi tätä mielenkiintoista harrastusta :)

lauantai 11. toukokuuta 2013

Jäljet

Lyhyehköt (300-400m) ja tuoreet (1h) jäljet, tehtiin ne Pasin kanssa ristiin toistensa yli. Urholle tuli siis heti alkuun Pasin tekemä harha, saman ikäinen kuin oma ajettava jälkensä ja Oilille loppuun minun jäljen kanssa samanikäinen sekä vielä ihan tuore minun ja Urhon tekemä harha. Urho ei oikein edes noteerannut harhaa, Oili merkkasi mutta pysyi omalla. Urholla oli peruskierros metsässä, muttama esine. Oilille tuli enemmän tienylityksiä ja tiepohjaa. Molemmat jäljesti tosi hyvin, selkeälukuisesti. Ihmeen tarkasti myös, vaikka jäljet olivat niin tuoreita.

Urhon kanssa viuhahdetaan metsään

Oili tiepohjalla

Oili tarkkoo

Palkkaa!

Ennen jäljenajoa käydyllä lenkillä Oili onnistui hankkimaan jonkun eläimen kusipaikasta/makuulta karmean ödöörin... Palkaksi kellistin sen suolutakkoon, siksi turkki näyttää kuvissa niin karmealta.

perjantai 10. toukokuuta 2013

Tottikset ja tokot Linnunlahden kentällä

Tottis tuntui hyvältä, yllättävän hyvältä. Ihan koko settiä ei otettu. 50 askeleen suora, välissä palkka ja paluupätkä, hitaan jälkeen palkka. Pari kontaktikatkoa pitkällä suoralla, muuten kiva. Jäävistä maahan + luoksetulo. Kaikki noudot, esteet tosin reiluin avuin. Tasamaalla yritti varastaa, muuten ok. Hyppyesteellä vein kiinni esteeseen, se kiipeillen. A-esteellä ohjasin paluun esteen kautta. Noutojen jälkeen päästin Urhon juoksemaan patukan kanssa ja se päätti itsenäisesti kiivetä A-esteen päälle. Kun sitten mumisin puoliääneen, että "ai sä päätit sitten mennä sinne", niin Ur hyppäsi A-esteen harjalta pois sivuun, eli siis kiva pumppu 180cm korkeudesta maahan ilman loivan paluupuolen hyödyntämistä. Eteenmeno kokeenomaisesti muuten jees, mutta maahanmenoon vaati 3 käskyä ja kaarsi ekan maahan-käskyn jälkeen iiiiisosti vasemmalle. Paikallamakuu Raikun hommien ajan, muuten ok, mutta kun Raiku siirtyi noutohommiin, niin vinkui vienosti (vaikka esteet oli tosi etäällä pm-paikasta). Eli paukkuja ja pomppuja, ne kun saisi hanskaan niin voisi hipsiä kokeeseen.

Oikku tottisteli pitkän seuraamissuoran, josta palkka. Pari kertaa silläkin kontaktikatkoja, paikka nippanappa ok, Oiliksi maltillisesti edistämistä. Liikkeestä istu ok. Eteenmeno ok, paitsi silläkin 3 käskyä maahanmenoon. 

Toko taas ei tuntunut hyvältä. Mulla ei ollut isoja ruokanameja ruudun tekemiseen, joten piti tehdä pallolla. Ja kun vielä lisättiin matkaa hommaan, niin Ur tippui kärryiltä ja tarjoili tunnarirasiaa merkkinä, Leenalle juoksemista ja yleistä huutelua. Tiputin matkaa pois ja sillä sai onnistuneita toistoja. Kaukoissa koira väärässä fiiliksessä (paineistunu), joten sekin takkusi. Ihan lyhyellä matkalla sai sitten maa-is, is-sei, maa-sei ja sei-is -vaihtoja onnistumaan. Sei-maa on nyt se, jota ei olla otettu vielä arsenaaliin, pitäisi päättää opettaako uusiksi (tassut paikallaan, ns. hissinä) vai antaako tehdä luonnollisella tyylillään (tipahtaen alas). Tunnari x 2, namit väärien välissä ja oma edemmäksi ruohikkoon piilotettuna - hyvin mänt. Maahanmenoa juoksennellen, vissiin meni ihan ok kun en muista tarkemmin :) Metallinouto lopuksi erikseen. Eka pelkkä pito, sählinkiä kun palkka meinasi tippua ennenaikojaan suuhun. Toisella liikkeenä, pudotti matkalla vaikka pidin suuni kiinni, otti toi itsenäisesti loppuun, mutta jäi seisomaan, istui vasta käskystä. Kolmas ja myös liikemäinen meni puhtaasti. Va-ro-vas-ti kyllä pitää kapulaa, ottaa hyvin, lähtee hyvin tuomaan, mutta viimeistään puolivälissä alkaakin varoa kapulaa suussaan ja tuo kuin jos mä toisin kananmunaa teelusikalla. Vinkkejä? Miksi se alkaa ahdistaa vasta hetken kantamisen jälkeen? Toistaiseksi olen päättänyt, etten työstä asiaa kovin (jotten suurentelisi ongelmaa). Kunhan tuo ilman tiputuksia, oli tyyli mikä tahansa. Tekeminen tuo kuitenkin itsessään varmuutta. Mut silti, outo kuvio.

maanantai 6. toukokuuta 2013

Tokot

Eikä vaan tokot, vaan HYVÄT tokot Metlalla. Urho starttasi tunnarilla. Ekana kokeilin, että jonossa on vieraat väärät väleissää ruokaa ja jonon viimeisenä oma. Jos reagoi omaan niin naksautan. Ei reagoinut. Sitten vieraat väärät ja oma erikseen nurmikon puolella. Käskyttä nuuskasi namit väärien välistä, sitten oma-käskyllä ohjasin nurmikolle etsimään. Tämä kaksi kertaa erittäin onnistuneesti. Ruutuun hyppelehti n kertaa hyvällä onnistumisprosentilla. Pari kertaa äityi huutamaan, niistä kiellot. Kaukoja takapallon kanssa maa-is ja maa-sei-is, kaikki oikein hyvällä vireellä. ISO hymynaama tähän. Yhtään enempää en uskaltanut ottaa kun meni niin mainiosti. Kokeiltiin myös ensimmäistä kertaa entistä idioottirinkiä, eli nykyistä Z:taa. Halusin tietää "miltä se tuntuu". Palkkasin ohikävellessä ja liikkeellelähdöistä. Hyvältä tuntui :) Metalli ei mennyt niin hyvin, meni ja otti ok, mutta tiputti aina kun kehuin. Vaikeaa muistaa olla harmistumatta kun kantaa metallia kovin varovasti. Lopuksi pelkkiä tuonteja ja siinäkin tiputti kun kehuin.. No, pakkoko sitä on sitten kehua? Siististi (varovasti) lopulta toi hyvään luovutuspaikkaan kun vaan pidin suuni kiinni. Paikallamakuu 3min ok poikarivissä (Raiku, Martti, Urho). 

Oili paikallamakasi myös, Voiton kanssa. Ja hipihiljaa. Jäävissä teki istumisen (takapalkka) ja maahanmeno+luoksetulon. Reipas meininki, muistin antaa sen tarvitsemat avut (katsekontakti käskiessä).

sunnuntai 5. toukokuuta 2013

Jäljet

Molemmille :) Vanhenivat sen aikaa kun kävin heittämässä Pasin Outokumpuun, eli vajaat 2h. 

Urholle omatekemä n.300m, jossa 4 esinettä. Urho jäljesti hienosti! Ja hyvin nousi kaikki esineet. 

Oilille Pasin tekemä lyhyt jäljenpätkä, jossa pointtina saada jälki nostettua oikeaan suuntaan. Jälki tuli metsätielle oikealta, kulki tiellä 20m ja sen jälkeen poistui vasemmalle metsään. Eli ensin koira siis törmäsi metsästä tulevaan takajälkeen, joka tietenkin veti Oilia puoleensa. Estin kulun pidemmälle ja koira palasi tielle tarkkomaan. Merkkasi sitten jäljen kulun oikein tien vasemmalle puolelle, mutta estämisen seurauksena oli sen verran epävarma, ettei ekalla merkkauksella tohtinut lähteä jäljelle suoraan. Tarkkoi vielä yhden tarkistuslenkin ja sitten jäljelle, lopussa esine.
Ja minä taas, niin maan perusteellisen epävarmana kun ei mukana ole ketään joka tietää jäljen tarkan kulun. Oma epävarmuus heijastuu Oiliin heti, en edes ymmärrä miten, mutta jotenkin vaan. Hyvä harkka kuitenkin, tämmöisiä lisää.

perjantai 3. toukokuuta 2013

Pe-pekot

Urho taas raunioilla. 2+1 maalimiestä, ensin kaksi valmiina ja lopuksi vielä kolmas piiloon. Aavistuksen enemmän kyseli apuja kuin vapputreeneissä, mutta mukavasti teki hommat kuitenkin. Urholla alkaa näkyä ilmaisuissa vaahtoefekti, suu täyttyy kuolasta kun odottaa ruokapalkkaa ja louskuttaessa se muuttuu vaahdoksi ;D 

Oilille lyhykäinen (n. 300m) jälki, joka lähti rauniradan sivustan metsästä (hyvä nosto) ja päättyi radan taakse, jossa jäljentekijä piilossa. Tarkoituksena vahvistaa motivaatiota ja päämäärähakuisuutta (maalissa jäljentekijä), vaikka tulee pulmapaikkoja (häiriöhajut raunioradan takana). Hyvällä motskarilla Oili vetikin! Yksi pulma tuli, mutta Oi ratkoi sen itsenäisesti ja minä vieläpä osasin lukea koiraakin :) Lopun oikoi ilmavainulla, mutta sepäs ei tässä tapauksessa haitannut. Oili oli ihan toh-toh-toh-tohkeissaan treenin jälkeen :) Hyvä harkka.

keskiviikko 1. toukokuuta 2013

Vappumaastot

Urho teki hommansa raunioilla, jossa kaksi maalimiestä suht lähekkäisissä piiloissa. Urhon kanssa oli ilo etsiä :) Se oli motivoitunut, ohjattava, irtoava, liikkuva - pomppi erilaisilla pinnoilla kuin kotonaan. En muistanutkaan, kuinka luontevaa Urholla on keikkua raunioilla. Ainoa (eikä kovin vähäpätöinen..) hankaluus on tarkennus, se haukkuu niin aikaisessa vaiheessa hajua, että tarkentaminen jää usein puolitiehen. Mutta tänään tarkenteli varsin pätevästi ja oli selkeälukuinen. 

Oilille haastava jälki kovassa tuulessa erilaisilla pohjilla (tie, hiekkakuoppa, kuiva jäkälikkö ja tietty perusmetsä). Hyvä nosto tieltä maastoon. Alun ja lopun meni hyvin, välissä enemmän hakemista. Annoin mennä ison osan matkaa liinansa kanssa vapaasti, teki niin paljon tarkistuslenkkiä ja liinassa roikkumalla olisi ollut vain painolastina. Pari kertaa piti puuttua kulkusuuntaan, muuten mentiin suunnilleen oikeaan suuntaan, vaikkei koiran tekeminen aina jäljestämiseltä näyttänytkään. Koira nokitti jatkuvasti tuulen suuntaan, eikä suotta: jälki kulki tuulen yläpuolella vielä kahteen kertaan vain n. 100m säteellä. Oikeastaan vähän outoa, ettei tarjonnut oikotietä. Esineistä nousi 4/5, pari niistä tosin pienen vänkäämisen seurauksena.

sunnuntai 28. huhtikuuta 2013

Varikko

Urholle 3 umpi- sekä yläpiiloa. Ensin kävi haukkumassa yhden vanhan piilon, oli sillä hilkulla etten luullut sen haukkuvan jo maalimiestä. Hieman paremmin saisi tarkentaa piilot loppuun ennen ilmaisua, mutta eipähän ainakaan ole hankaluuksia haukun irtoamisen kanssa. Eh. 

Oilille yksi pitkän suoran lähetys ja sen päässä mökissä maalimies. Ihan ei mennyt heti suoraan sinne minne piti, mutta lopulta pääsi mökille asti ilman että tarvitsi käydä yhtään lähempää näyttämässä.

lauantai 27. huhtikuuta 2013

Pekoo, tokoo, peekoota..

Ollaan harkkailtu viimepäivinä niin paljon, että parempi vaan niputtaa kaikki yhteen. 

Urholle pitkästä aikaa ampumisia. Reagoi laukauksiin ja keräsi niistä hiukan painetta (-> purkautui ääntelynä), mutta vaatimalla keskittyi tekemiseen. Lissää reeniä vaan. A-esteellä pallon kanssa ekan kiersi, toisella yritti mutta korjasi viimehetkellä kun annoin kiipee-lisäkäskyn. Hyvin kyllä kurvasi käskystä takaisin takaviistoon esteelle vaikka oli jo tulossa ohi. Kolmannella annoin selvän lisäkäskyn ennen estettä. Seuraaminen on ollut hyvää ja tehnyt hyviä käännöksiä, jäävät myös onnistuneet. Itseasiassa useampikin on sanonut seuraamisesta suunnilleen saman kommentin: "sehän on nyt tosi siisti" :) Ruoka tekee ihmeitä. Paikallamakuutakin otettu ja häiriön kanssa, pysyi hyvin eikä sinkoillut pallon perään, vähän kyllä pisti haukotuttamaan (sijaistoiminto kun kuupassa kihisee). 

Urho on tokoillut ehkä ahkerimmin. En ole kamalasti viitsinyt sitä juoksuttaa maastossa, sillä Mudius Idiotius kävi ottamassa osuman ns. omaan nilkkaan. Oma moka, en valvonut koiraa (vaan kykin maakellarissa) ja se kävi sinkoamassa tielle toisen uroksen kimppuun. Onneksi(!) toiselle ei käynyt mitään ja omalle kävi, pienet reiät etujalassa, jotka paranee ihan hyvää vauhtia. Ei mitenkään mieltä ylentävä hetki koiranomistajana.. 

Ruudussa siirryin vinkistä hakemaan enemmän oma-aloitteisuutta, mikä taas on tuottanut huutamista ja siitä olen välillä valitettavasti hermostunutkin -> ei erityisesti auta asiaa. Mutta hyvääkin on saatu aikaan ja oma-aloitteisuus ON kasvanut :) Nyt vaan palkan suunnalla koitetaan saada paikkaa vielä paremmaksi, toistaiseksi Ur ymmärtää vain hypätä etunauhan yli ruudun sisäpuolelle. Tunnarissa käy sujuvasti ja rauhassa syömässä namit kapuloiden välistä. Kaukoissa ei olla edetty, ehkä paremminkin taannuttu. Metallia vanhalla kaavalla, jotain kehitystäkin tarttis varmaan yrittää.. Kunhan vaan muistaisi pitää sen kriteerin just sellaisena kuin alunperin asettikin: kunhan ottaa ja tuo - ei tartte olla tykki. Luoksetulon maahanmenoissa tarvitsee huutomerkkikäskyn. 

Oili on vähän tottistellut ja piipannut siinä taas ihan hirveästi. Tajusin myös, että se sinkoilee aika paljon mun käsien liikkeiden mukaan eikä pidä käskyä (esim. jotain jäävää) "lukittuna", joten sitten on otettu vähän malttia ja kuuntelutreeniä ihan perinteisesti kieltämällä väärästä ja kehumalla oikeasta. 

Pääasiallisesti Oili on kuitenkin pekoillut. Jäljellä otettu nostoja ja tsekattu hommia ylipäätään muutenkin. Motivaatio on ollut hyvä, nostelee jälkiä lyhyellä matkalla ihan pätevästi. Eniten haastetta maaston muutoksissa (tie->metsä, metsä->lenkkipolku), niissä merkkaa usein oikein, mutta menee sitten epävarmaksi ja tarkkoo. Mulla hankaluuksia lukea koiraa. Mutta yritän, yritän.. Ilmavainuhommissa (tyhjän partiointi) näkyy jo tätimäisyys, kunhan hissuksiin jolkottelee. Hajun saatuaan sitten terästäytyy ja tarkkoo hajun loppuun.

sunnuntai 7. huhtikuuta 2013

Varikko

Rasti seinään! Kävimme varikolla. Jotenkin talvi on vain humpsahtanut ohi ilman varikkotreenikäyntejä. 

Oilille "alkeistreeniä". Kaksi alueen reunaan tuulen yläpuolelle. Hajut liikkui hankalasti, ilmeisesti oli saanut kahdesta käryn yhtäaikaa, joista kauemman paikansi ensin. Ei kuitenkaan tarrannut sen jälkeen listassa seuraavaan. Vähän vaisuhko oli muutenkin. Yhdessä kohdassa sai tapella eteenlähetyksen kanssa pidempään. Meni kyllä lumialueen läpi hyvin, mutta sen jälkeistä tietä ei tajunnut mitenkään ja sitä, että haluaisin menevän sinne "eteeeeeen". Ehkä viidennellä lähetyksellä vihdoin ymmärsi yskän.

Urho ilmaisi. Kolme ottoa, jokaisella tuli huomauttamista liiasta lähentelystä. Muuten kyllä hyvää, rytmikästä ja kestävää haukkua. Ekalla jäin etäälle, toisella kävelin ohi ja poispäin, kolmannella kävin vieressä ja poistuin takaisin takavasemmalle - hyvin jatkoi ilmaisua minusta välittämättä.

keskiviikko 3. huhtikuuta 2013

Tokoa ja tottista

Kahdet erittäin kivat ja hyvävireiset tokot/tottikset Urholla. Kyllä ne aiempien treenien päättömyydet taisi johtua Oilin poissaolosta ja jättämistään tuoksuista? Niin paljon paremmin keskittyy nyt taas tekemiseen, on itsevarmempi ja rauhallisempi.

Tokossa tiistaina läpi voittajan palasia. Ensin orientoitumista lyhyillä seuraamispätkillä. Sitten tunnarialkeet x2. Maahanmenoja juoksennellen, pari hyvää ja yksi jäi seisomiseksi. Ruutu näyttäen x2 ja molemmat tosi hyviä! Viimeisellä jäi itsenäisesti vieläpä pojottamaan ruutuun naksun kuultuaan, eikä juossut vastaan. Kaukokäskyjä liikkurihäiriössä lyhyeltä matkalta alkuun pelkkiä maa-is, välissä joku maa-sei tai is-sei, sitten sarja läheltä ohjaten sei-is. Metallikapulalla pelkkää pitämistä, tosi hyvin. Silmät kiiltäen hamuaa kapulaa, vähän vielä kalisuttaa, mutta vähenee kokoajan. Purutyynypalkka on tässä huippuhyvä! Lopuksi 3min paikallamakuu Raikun kanssa - jees. 

Oili teki samalla keikalla seuraamista takapalkalla. Jäävissä istuminen hyvä. Maahanmeno takkusi, piti toistaa useampaan kertaan. Seisominen hyvä, mutta siitä vaisu luoksetulo, jätin palkatta ja otin toisen jättäen koiran valmiksi seisomaan ja hetsasin vähän matkalla -> nyt tuli lujaa. 

Maneesilla keskiviikkona Urholla henkilöryhmää taviksena ja sitten myös kyykyssä olevilla henkilöillä. Yhteen puhuvaan haksahti pari kertaa kun oli naama niin sopivasti hollilla. Huomauttelulla korjasi ja paransi vielä enemmän kun vaihdoin namin palloon. Muuten seuraamiset palkkailin nameilla ja tekee niillä paljon siistimpää seuraamista. Jäävistä istu ja maahan hyvät, seisomisen veti ensin istumaan, korjausella oikein. Sivullesiirtymissä oli kauttaaltaan vajautta (ja ennakointia), niihin kannattaisi ottaa teho-olkkaroinnit. Luoksetulo eteen pro! Paikallamakuu hyvä, paitsi kun holskutyttö Sinna tuli maneesiin, niin piti hetken piipparoida.