To-tottikset

Urho ekana, kentällä ei ollut aloitettaessa vielä paljon ketään, mutta mulla oli silti reilu jännitysfiilis päällä. Popeko/käyttökoirien vuorolla kun käy harvoin, niin siellä saa hyvää kokeenomaista fiilisharkkaa itselle. Heti ekana Urho bongaili maasta hajuja, kielsin ja palkkasin namilla kun kontaktoi. Virityksenä sivusiirtymisiä. Just ja just teki, mutta ilme liiska. Kaivoin lelun, sillä nostatusta ja sitten seuraamisia - johan parani. Ja seuraamisasentokin parani vielä edelleen, kunhan nostin ryhdin kuntoon ja katseen horisonttiin. Henkilöryhmää parilla ihmisellä, ei täydellistä, mutta mukiinmenevästi kuitennii. Lelupalkka toimi hyvin, ei liikaa kuumumista. Luoksetuloa yksi, ok. Hyppyä matalana patukkaa viskoen, yritti kiertää jos ei kunnolla ohjannut esteelle. Hyppi hyvin, mutta semmoista imua hyppyyn kun pitäisi, ei edelleenkään ole - eikä tällä treenimäärällä kyllä tulekaan...

Oili tötteröi omat hommansa samalla kun toinen koira oli paikallamakuussa. Ekana seuraamista pitkä suora sinne tänne, juoksu ja hidas mukana sekä henkilöryhmä. Tiivis ja monijäseninen henkilöryhmä hitusen ahdisti ekalla sisäänmenolla, sitten ei enää niin paljoa. Hyppyä ees taas avustajan kanssa, laudat ehkä 80-90cm? Hyppi ihan hyvin kunhan imeytyi kunnolla. Luminen pohja oli vähän huono hyppyyttää ja koirallakin vaikeuksia hahmottaa este. Noutokapulan tuontia; ekalla livahti taas ihan liikaa vinoon, toisella ohjasin paremmin (tää tarttis kyllä nippelikotitreeniä). Kolmas nouto vielä lyhyeltä matkalta, kun maassa sattui lojumaan vieras kapula ja siitäpä sai Oili-herkkissuulle hyvän harkan. Ei ongelmaa vieraan kanssa :)

Porkkistokot

Oili aikalailla kylmiltään paikallamakuuseen, ihan pätevästi se siellä lyhyen aikaa oli. Omalla vuorollaan Oi teki ekana kaksi noudon palautusta, kaksi koska ekan unohdin jeesata eteen ja Oi pyrki kovasti sivulle. Jäävissä saatiin esiin todennäköinen seisomisen ongelma: mä huidon kädelläni jotain kun annan käskyn ja Oilihan yhdistää sen istumisessa käytettyyn käsiapuun. Niimpäniin, tottakai, javist.. ethantreenaaliikaayksin.com. Maahan&istu -jäävät jees. Luoksetulon pysäytyksiä parit eestaasnamijuoksutuksen keskellä. Eka pysäytys venähti, mutta palkkasin kun oikea käsky sentäs meni perille. Toiselle annoin reilun kroppa-avun sanallisen käskyn lisäksi ja se oli bueno. Enempi tarttis lenkin lomassa pysäytellä. Oili oli kovasti touhukkaalla päällä ja leikki villisti, myös suoraan namien jälkeen sen saattoi täräyttää leikkiin. Se olis nyt just niin pätevällä tuulella tehdä vaikka mitä!

Urhon hommia häiriköi suunnitellusti Aihki, vaikka siitä nyt ei enää kummempaa häiriötä ole, kun Aihki tekee täysillä varmuudella omia hommiaan, eikä kerkiä heittelemään mitään provosignaaleja mutiaisen suuntaan. Sekalaisia seuraamisia, teknisesti heikkoa mutta filliksenä täysi kymppi - oli kivaa :) Paikallamakuuta yksistään (Aihki teki ohessa jäävät luoksareineen), yritti ihan kamalasti kauhoa lunta, hiukan kärvensi kieltää vissiin oikeasti janoista sankaria. Lopuksi jäävät (istu onnistui vasta toistolla, luoksetulot hyviä) ja peko-mallin henkilöryhmä häiriökoiran kera - hyvin meni :)

Pikatokot

Kauppareissun yhteydessä vähän tokoilua. Urholla seuraamista lyhyt pätkä, hitusen painoi, mutta taidan edelleen tykätä siitä. Luoksetulo hyvä, samoin yksi m-i kauko lyhyeltä matkalta. Jäävät (m, s, i) oikein, istumisessa reilu vartaloapu. Oililla samoja juttuja, luoksetuloja useampi eteen reilusti vielä ohjaten. Oilin jäävät jumahti seisomiseen, jossa tarjoili sarjana hienoja istumisia. Oikein tosi hienoja! Muistuttelulla saatiin seisominenkin taas esiin ja siitä pari toistoa palkaten.

Sunnuntaivarikko

Mulla ja Katilla temppuvuoro. Kehiteltiin kolme rastipistettä, yhdellä tuuli-ilmaisua, toisella etsintää häiriöissä (ruokaa+leluja), kolmannella hallinta- ja käsittelyjutuja (mm. koiran vetämistä pulkan kyydissä :D). Lopuksi Oili ja Urho pääsivät myös kokeilemaan samoja juttuja. Urho merkkasi tuuli-ilmaisussa oikean paikan oikein kivasti. AIka nopea se sen merkkaus on, mutta ihan selkeä kun vaan muistaa lukea koiraa. Ekalla kierroksella oli tarkoitus vaan lukea koiran merkkaus ja toisella kerralla palata koiran kanssa nostamaan ukko. Innoissaan Urho palasi roskiksille, hyppäsi yhden päällekin, aloitti tyylilleen uskollisesti haukun ennenkuin edes oli tarkentanut oikeaan roskikseen, tarkensi siinä samalla ja jatkoi sitten huutoa tasaisemmalla sykkeellä.

Oi ja Ur pääsivät molemmat vieraiden ihmisten kannettavaksi. Urho on helppo kannettava, se sopivasti jäykistyy, mutta on kuitenkin rento. Oili on enemmän kokonaisjäykkä ja saattaa tehdä äkkinäisempiä liikkeitä, toisaalta se on niin kevyt, että se on helppo sitoa pitävään otteeseen. Pulkka oli Urhon mielestä ihan nollajuttu, kiipesi kyytiin, istui ja nautiskeli kun naiset veti eteenpäin ja syötteli ja kehui. Oili yritti sinnillä olla tulematta pulkkaan, mutta kun namivirta saatiin nieluun tasaiseksi, niin siinähän se sitten istui - mutta ei kyllä erityisemmin fanittanut harjoitusta.

Urho pääsi viimeisenä käymään häiriöhallissa ja bongasikin sieltä onnellisena oman patukkansa. Reilusti sai käskyttää jättämään patun rauhaan (patu oli sidottuna seinään ja kyllä mudia ihmetytti kun se ei lähtenyt kovalla repimiselläkään mukaan). Vähän Urho hoomoilaili patuepisodin jälkeen, mutta palasi sitten hakemaan ukkoa, joka löytyi huteran etsimisen jälkeen yhdestä vaunusta. Ur taas huusi ilmaisujaan hyvissä ajoin ennenkuin oli edes tarkentanut maalimiehen sijainnin.

Varikolla - jälkeä!

Päästiin piiiiitkästä aikaa treeneihin! Kävi vaan niin harmillisesti, että just silloin kukaan muu ei tullut. Tein sitten koirille pienet (n.100m) jäljet tehdasalueelle. Nameja sinne tänne muutamia, parit esineet ja loppupurkit. Ei kummoisia kulmia. Pohjana jäätä, asvattia, lunta; tuuleskeli aika tasaiseen.

Urholla ei aluksi hajuakaan hommasta, piipitti ja pyöri liinan päässä kun ei vaan tajunnut. Sitten löysi ekan namin ja alkoi jotenkin pätkäisesti jäljestää. Lumikohdat meni paremmin, niissä haisi vähän enemmän. Kovat alustat: ei mitään ymmärrystä. Olisi pitänyt laittaa ruokaa ihan joka askeleelle. Esineet hoksasi ja ilmaisi erinomaisesti - jotain hyvää sentään :D

Oili oli alkuu melkein yhtä ulalla kaikesta kuin Urhokin ja liivitkin näytti liiskaavan pikkukoiran ketoon. Ekan namin jälkeen alkoi pelittää ja Oi haki sinnikkäästi nenä maata raapaten jälkeä, tekis mieli sanoa, että oli ihan Deep Nose se homma :D Siksakkasi paljon, mutta jotenkin sai pidettyä jäljestä kiinni, bongaili ja ilmaisi esineet hyvin. Ja Oililla sama juttu, jälki oli tosi vaikea kovalla pinnalla, lumella helpompi. Jospas me tästä innostuttaisiin tekemään vähän enemmän noita kovan pinnan harkkoja :)

Ainiin, Murulla ei pentuja kyydissä :( Astuminen ei ollut ihan priima (ei nalkkia), mutta jotain toivoa mahdollisista pennuista silti oli. Mikä kumma siinä on, että tänä keväänä ei ne just kivat pentueet voi toteutua ollenkaan? Lapinporokoirissakin on simmoset hauskat just jääneet tyhjiksi. 

Esineitä

Oli pakko järkätä koirille edes jotain puuhaa, muuten niillä poksahtaa päät. Erityisesti Oili käy ihan ylikierroksilla, se on nyt tekemässä juoksuaan ja menossa on villit leikkitädin päivät kun tekisi mieli paitsi leikkiä kaikella liikkuvalla, niin myös vähän paneskella kaikkea liikkuvaa..

Levitin esineitä (sormikas, hammasharja, kännykkä, pussukka...) pihaan ja molemmat koirat sai vuorotellen käydä löytämässä ja tuomassa ne mulle. Urho hoiti homman kerrassaan korrektisti, Oilin piti vähän viskellä erityisesti pehmeitä esineitä ilmaan.

Ei ehi

Remppaa, muuttoa (Joensuuhun :)), astutuspuuhia stadissa, äitiä kylässä.. muunmuassa niistä on helmikuu ja maaliskuu tehty. Koirat piukeilee pienestäkin leikkihetkestä, mutta yhtään enempään ei nyt vaan ehdi/jaksa. Vaan onneksi kelit on lämmenneet ja piskit voi pistää pihalle maalaistuulia nuuskimaan.

Unkarilainen käsitys solidaarisesta tasajaosta:
"Mä otan kaks, niin ota sä nolla."