Jälki

Oilille n.300m jälki, nameja siellä täällä, 3 filmipurkkia (sis. kissanruokaa) + loppupurkki. Ikää jäljellä 1h, loppupuolella kaksi 20min ikäistä harhaa, joiden jälkeen namitus. Nosti jäljen hyvin ja oikeaan suuntaan kun kehuin heti reagoinnista. Ilmeisesti tarvitsee tuon vahvisteen nostossa, muuten empii ja kääntyy takajäljelle. Filmipurkit nousi hyvin ja kissanruoka oli hitti. Harhat merkkasi selvästi, mutta kääntyi itsenäisesti pois, joko namien vetovoimasta tai sitten on oppinut jotain.. Veikkaan ensin mainittua.

Tottistokot

Tottistelua mulle uudessa paikassa, Metlan parkkiksella. Urholle ruokaseuraamista, eli sitä siistimpää menoa. Luoksetulon seisomaan pys. hyvä. Myös maahanmenoa kokeiltiin, ensin vain käskin sen suorilta jaloilta maate, seuraavat kokeilut pyrki ennakoimaan sellaisella tehokkuusprosentilla, että totesin, jotta tätä pitää miettiä jotenkin paremmin ennenkuin tekee.. Kaukokäskyt (m-i) oli edelleen muistissa. Paikallamakuu Raikun kanssa hyvä + pääosin hiljainenkin, jäin näkyviin ja palkkasin tiheästi.  

Oili teki pekotottiksia takapalkalla, ajatuksena "palauttelu". Kokeilimme myös kaukokäskyjä, ei toiminut kovin hyvin varsinkaan kun Urho härdelöi takana. Eteemenoon vaati monta toistoa, että meni lopulta sinne minne pitikin.

PEHA-B, Imatra 14.10.

Kello soi 4.30, aamupala meni alas eikä tullut ylös, kamat kasautui, koirat kiipesi autoon ja starttasimme kohti Imatraa 5.30. Jossain Kitee-Parikkala -välillä radiosta tuli: "Nurkaan tuulilasin kyyneleet jääksi muuttuu niinkuin itsestään. Ohi kiitää pellon pientareet ja kylät joissa kohta herätään." Taivaalla tuikki tähtiä ja joku iso planeetta, oli sumupilviä tiellä, auton mittari vilkutti ulkolämpötilaa vaihtelevasti +3, +2, +1, 0 ja -1, alla kesärenkaat. Ja mää menin ja tirautin pari kyyneltä kun oli jotenkin vaan niin tunteellista. 

Ensin tottikseen, jossa luulin olevani yksistään, vaan ei, seitsemästä koirasta peräti viisi halusi myös tottistella ennen maastoa. Oltiin viimeisessä parissa, tai siis kolmikossa. Ensin Oili paikallamakuuseen, sitten huilimaan ja lopuksi suorittamaan. Mua jännitti ja Oilia ahdisti, pyrki aika paljon nuuskimaan maata. Käskin maahan ja näin, että jäi kyynärpäät 5cm ilmaan, mutta en tajunnut antaa uutta maahan-käskyä. Oli sitten heti koiranjättäessäni noussut enemmän istumaan, tosin sellaiseen älyttömän hankalaan puoli-istunta-asentoon. Yritin huomaamattomasti huitoa Oilille uutta maahanmenovinkkiä, mutta huomaamaton kun olin, niin eihän se Oili muuttanut asentoaan. Oilin ilmeestä näki, että se oli ihan kysymysmerkkinä ja ahdistuneena kun ei ihan tiennyt miten tässä oikeasti kuuluu toimia, könötti vaan oudossa asennossa. Nyt just en muista oliko ne laukaukset vai toisen koirakon luoksetulokäsky, mutta jompi kumpi sai Oilin nousemaan ylös ja ottamaan muutaman hitaan askeleen eteenpäin, kunnes annoin Oilille kunnon uusintakäskyn ja se meni maahan + pysyi siinä vihdoinkin paikallaan loppuun asti. Huh. Seuraamisen eka suora lähti huonosti, koira kuutamolla, reagoi myös laukaukseen ja tarvitsi lisäkäskyn. Käännöksen jälkeen paransi ja loput ookoohkosti, arvosana H. Liikkeestä istumisessa meinasi jäädä seisomaan ja sadasosasekunnin miettimisen (kyllä, osaan olla nopeakin) tein ratkaisun antaa lisäkäskyn, jota koira totteli (P). Maahanmeno ja luoksetulo ok, tuli tietty suoraan sivulle vähän vinoon (EH). Seisomisessa vähän valumista, luoksetulossa suoraan sivulle vinoon (H). Noudossa otti huonon kärkiotteen tiskiharjasta ja palautti siksi varovasti ravaten (EH). Eteenlähetys hieno, viivasuora, vauhdikas ja ekalla käskyllä maahan (E). Loppuarvosana tottiksesta H :) Jes, olin tyytyväinen vaikka vähän ahdistunut koirakaveri käsissä olikin. Olisi nimittäin harmittanut ihan sikana ajaa Imatralle asti ilman, että pääsisi edes maastoon. Hassu Oili kun se ahdistuksestaan huolimatta pystyy kuitenkin tekemään hommat eikä lyö hanskoja tiskiin. 

Tottisten jälkeen saimme tilannetiedotuksen ja kartat. Ensimmäistä kertaa kokeessa tuli vastaan tämmöinen käytäntö ja se oli ilahduttavaa :) "Nuorisojoukko ollut edellisenä iltana juhlimassa ja 2 nuorta varmuudella kateissa. Yhtä nuorta ei olla tavoitettu kotoa, vanhemmat ovat matkoilla eikä heihin saa yhteyttä." Etsintäalue oli saaressa, alue muodoltaan tyypillinen pk-haun kolmosen hakurata, mitat n. 120x250m. Olimme varmoja, että saareen mennään venekyydillä, karttaan ei nimittäin oltu merkitty mitään silta- tai lauttayhteyttä. Siinä odotellessa ehti mietiskellä kaikenlaisia hauskoja skenaarioita. Odotellessa ehti myös ottaa vähän tottista Urholla :) Maastoon siirryttiin koirien (3kpl B-luokassa) kanssa kimpassa polkuja pitkin, matkaa odotuspaikalle tuli n.600m. Mulla ja Oililla oli viimeinen suoritusvuoro, joten odottelua maastossa tuli reilustikin, ainakin 1,5h . Aikansa Oili pyöri vähän malttamattomana ja lopulta laittoi kettukerälle, työnsi nenän pyllyynsä ja alkoi nukkumaan. Viimeinkin sitten tuli meidän vuoro, herättelin Oilin uniltaan, puin liivit päälle ja kipitimme siltaa pitkin hakuosuudelle. 

Alue tukeutui oikealta (idästä) järveen, josta myös tuuli, muut sivut olivat merkitty maastoon, eikä tukeutuneet mihinkään luonnollisiin maaston muotoihin- tai muutoksiin. Etsintäsuunnitelmanani oli käyttää yhtä alueen pitkittässuunnassa halkaisevaa etsintälinjaa, eli radasta tuli hyvin voittajaluokan hakurataa vastaava kuvio. Mielestäni ratamestari vei vähän liikaa oikealle, mutta ne uskaltanut alkaa mukista enempää, vaan aloitimme siitä. Yritin suorittaessa korjata linjaa keskemmälle, eli vasemmalle, mutta aina tuli takaa heti käsky ottaa enemmän oikealle. Ensimmäinen maalimies nousi ekalla pistolla oikealta etukulmasta kivilohkareikon välistä, Oi merkkasi paikan jo saavuttaessa aloituspisteeseen. Joitain pistoja molemmille puolille. Välissä piti korjata Oilin liivejä, jotka olivat menneet ihan solmuun koiran päällä. Maharemmi oli pompannut koiran takajalkojen yli pyllyyn ja kolmiokohdat sijaitsi lonkkien päällä. Oili teki ihan tyytyväisenä hommia, vaikka liivit puristi koiraa eestä ja takaa :) Onneksi eivät kuitenkaan olleet tippuneet päältä, kuulemma kokeen suorittaminen keskeytyy siihen. Huh. Homma jatkui ja vasemmalta puolivälistä toinen maalimies umpipiilossa. Sitten tuli etsintäteknistä häslikiä. Väärinkäsitysten (molemminpuolisten, mutta sitähän ei saa osoittaa kokeessa, sillä tuomarithan eivät ole koskaan väärässä ;) sarja aiheutti sen, että luulin olevani alueen takarajalla, vaikka olimme puolivälissä. Oili oli juuri katsonut molemmat puolet, eikä siinä kohdin ollut enää mitään. Pojotettiin siinä aikamme, kunnes mulle aika selväsanaisesti sanottiin, että alue jatkuu vielä. Oilista näki, että oikea puoli on tyhjä, joten eikun koira vasemmalle myötätuuleen pistolle. Sinne meni ja tovin odottelun jälkeen kuului ilmaisu, maalimies umpipiilossa takakulmassa. Aikaa hommaan kului reilut 15min, tai se on arvio. Viimeisen maalimiehen jälkeen palattiin aloituspaikkaan, kuultiin arvostelu (koiran ohjattavuus H, ohjaajan käyttäytyminen EH, kaikki 3 ilmaisua E, maaston loppuarvosana H), käveltiin toimistolle 600m, vein paperit sisälle ja vielä jotain lyhyttä tarinointia pihallakin, kunnes tuomari huikkasi, että teillä on vieläkin etsintäaikaa jäljellä. 

Elikkä siis PEHA-B hyväksytysti läpi. Oli tosi kivasti järjestetty koe, mukava tunnelma ja pisteenä iin päällä ilahduttamassa hyväksytyn tuloksen tehneiden saamat EA-laukut :)

Jälki, tottikset (+pampam) ja esineruutu

 Ensin käytiin tallomassa Urhon kanssa Oilille jälki, kiersi raunioalueen ympäri metsän puolella ja pituutta tuli n. 500m. Esineinä filmipurkkeja, joissa makkaraa sisällä. Nameja siellä täällä. 

 Sitten kentälle Oilin ja 9mm pyssyn kanssa. Ensin heitin koiralle nameja maahan ja siinä parit paukut (menin toki kauemmas), hiukan muuttui varauksellisen näköiseksi mutta jatkoi namien syömistä. Seuraavaksi koira paikallamakuuseen ja siinä myös pari pamausta, oli ok. 

 Sitten Urho. Ensin annoin sen juoksennella ympäriinsä ja paukuttelin, ok. Ur ei olisi taatusti keskittynyt syömiseen ja toisaalta jos ahdistuisi, niin en haluaisi sen liittävän paukkuja ruokaan, siksi tämä vapaana juoksentelu. Kääntyi usein paukusta juoksemaan takaisinpäin, muttei ahdistunut vaan piti sitä ikäänkuin käskynä. Vein paikallamakuuseen ja siinä taas paukkuja, ekalla lähti saman tien tulemaan luo > käsky maahan. Palkkailin tiheään nameilla. Paukusta pyrki nousemaan, mutta käskin aina uudelleen maahan, jota totteli hyvin. Ilme semmoinen odottava ja vähän rauhaton, ei pelokas. Lisää vaan paukuttelua, parempi tietysti olisi kun saisi jokun muun laukomaan niin voisi palkata koiraa täsmällisemmin. Sitten tehtiin vähän tottista, lähinnä seuraamista, oli kyllä selvästi kuormittunut laukauksista ja teki alkuun aika rauhattomasti hommia, mutta rentoutui tehdessä. Lopuksi superihieno eteenmeno, ei välittänyt mitään kentällä olevista kettistelineistä yms, joiden läpi sen piti pinkoa eteen. Kettistelineitä myös vähän, tikapuita ja liikkuvaa tynnyrisiltaa, hyvin mänt. 

 Esineruudun talloin täyssyväksi ja puolileveäksi. Takakulmiin esineet ja keskelle yksi. Urho veti taas sikahyvin :) Kaksi ekaa esinettä tuli suorilta, kolmatta paikansi piiiiiiiiiiiiiiitkään ja hartaasti, kokoajan hommia tehden. Olipa ilo katsella sen sinnikkyyttä etsimisessä, harvinaista herkkua. 100m päässä olevalta ampumaradalta tuli kunnon jyssäyksiä, eikä Ur välittänyt niistä lainkaan. Lopulta tiskiharjakin löytyi ja mudi toi sen tohkeissaan luo. Huomaan myös, että Ur ei enää pyri tuodessa pysähtymään parin metrin päähän esinettä mälvämään, vaan tuo ilman lisäkäskyjä esineen innokkaasti perille asti. 

 Oilin jäljelle ikää kertyi n.1,5h ja se ajeli sen hiukan häröillen, mutta ihan oikeaan suuntaan pyrkien. Selvästi sitä häiritsi Urhon juoksentelut. Filmipurkit bongasi kaikki hyvin. Yhdessä paikassa pyrki kovasti Urhon jäljelle, siinä Ur oli toistuvasti juossut rinnettä ylös ja alas suunnilleen samasta paikasta (ilmeisesti halusi kanavalle juomaan ja uimaan, mutta kutsuin aina sen pois kun muuten olisi kadonnut näkyvistä).

(Ai miten niin me innostutaan treenailemaan enemmän aina ennen koetta?)

Jäljestämistä ja tottelua

Jälkeä puistonurtsilla. Oilille reilusti namitettu suora myötätuuleen, pari kävelytien ylitystä ja yksi tuoreempi harha. Ajo aika tuoreeltaan sekin. Ajo hirveellä hingulla häntä koipien välissä, pikkukoiralla oli palo nameihin ja jälkeen, mutta myös kova ahdistus kun mudi huuteli puussa työnjaon epäoikeudenmukaisuutta. Harhaa en huomannut, liekö positiivista vai ei. 

Urholla tottelua ja ei taas mennyt oikein putkeen. Vaadin alussa hiljaisuutta "seuraa" käskystä ja mudi meni jumiin eikä osannut enää liikkeestä istumista. Kaikki jäävät räpeltäen läpi isojen apujen kera. Olen tainnut nostella liikaa virettä hallitsematta kokonaisuutta, pakka leviää käsiin. Urholle lopuksi vielä lyhyt jälki. Sen keskittymiskyky jälkeen on kyllä tasan nolla. Motivaatiota oli jonkin verran, mutta kuten kaveri sanoi, niin 3sek jaksaa keskittyä ja sitten katkeaa. Minkä menee hyvin, niin menee tosi hyvin, tarkasti ja syvähköllä nenälläkin, mutta sitten taas pätkää ja sohlaa mitä sattuu. Aika koominen otus. 

Illalla vielä kenttätottiksia, nyt otin Urholla toisen systeemin. Ihan jo se, että en varasta/irrotuta palloa lennosta, vaan istutan, siirryn itse koiran sivulle, irrotus ja "seuraa" toimii paljon paremmin. Homma oli tasapainoisempaa. Myös jäävät toimi paremmin. Luoksetulo vauhdikas ja suoraan. Ja mikä kivointa, sain kosketushyppyyn sellaisia toistoja mitä kaivattiinkin. Vein sen nyt ihan esteen taakse seisomaan ja näin miten se alkoi tarjoamaan ponnistusta siinä (väärin) oppimassaan paikassa, siirsin vielä lähemmäs ja siitä vauhditon (ja turvallinen!) hyppy reilulla kosketuksella yli. Parit ilman patukkaa ja pari patukan kanssa. 

Oilille ehkä vähän liikaa tekemistä, kävi 3 kertaa kentällä. Ekalla seuraamispätkiä naksutellen, vähän häröili kun kentällä oli paljon tapahtumia (monta eri ryhmää treenaamassa tottista tai puruja). Jäävissä ei istunut ekalla, muut oikein. Nouto ok. henkilöryhmässä vähän katkeilua, mutta toistoilla ok. Toisella satsilla 9mm paukkuja, ensin syöttelin, sitten seuraamisessa, jossa vähän ahdistui ja katkaisi kontaktin. Uusinta vielä ja siitä ei enää kontaktikatkoa. Paikallamakuusta lähti oudosti ennen kuin edes ehdin pysähtyä, ihan kuin olisi tehnyt luoksetuloa. Vein moittien takaisin ja siitä ok pysyminen myös paukussa. Vielä pitää paukutella, niin tottuu laukauksiin paremmin.

Jälki+esineruutu ja illan etsintäharjoitus

Aamupäivällä kävimme puolukassa ja tein meno- sekä paluujälkien päälle Oilille poikittaisen jäljen reilustin namitettuna. Nostossa en taaskaan muistanut kehua heti kun nostaa jäljen oikeaan suuntaan. Jälleen teki siis tutut: reagointi > askeleen verran markkaus oikeaan suuntaan > suunnan vaihto ja tyytyväisenä takajäljelle josta mun oli pakko torpata se pois. Merkkasi hiukan jälkeä vanhemmat harhat, mutta pysyi jäljellä. 

Urholle esineruutusuikale, jossa 2 esinettä. Tykkisuoritus med 1 kakka ja 1 pissa. Tuolla koiralla se on kyllä suolitoiminnassa viettiä!Etsintäharjoituksessa sohlasin ensin suunnistuksessa.

Iltapäivällä suuntasin etsintäharjoitukseen. Ensin apparointia, välissä odottelua ja lopuksi Oililla partiointi. Oli sikavaikeaa lukea karttaa tutusta alueesta, jossa on lenkkipolkuja vierivieressä - Lykynlammella siis. Oilille helppo pieni harjoitus, joka potentiaalin koetreeninä mä missasin ihan kokonaan, hiukan harmitti koonnissa tämä kämmi. Olin nimenomaan miettinyt aiemmin, että semmoinen kokeenomainen olisi vielä näpsäkkä ottaa, voisi treenata kahden keskilinjan systeemiä. Nousi ne ukot partioimallakin, kierrettiin päivällä ahkerasti tallailtu 150x350m (n.5,25ha) alue ympäri ja Oi noukki maalimiehet siitä ilmavainuillen. Kerran laitoin pistolle alueelle, jottei väliin jäävä notko jää tarkistamtta ja Oi tempaisi hienon viivasuoran 100m piston alueelle. Ehkä se riittää pistotreeniksi :D

Jälki ja esineruutu

Oilille suunnilleen kokeenomainen (pejä) jälki. Aavistuksen tuoreempi ja inasen pidempi (2,5km). Ei tuoretta harhaa, mutta sitäkin enemmän samaan aikaan maastossa kulkeneiden koiranjuoksuttajien jälkiä. Oili jäljesti kerrassaan hienosti :) Tarkasti ja motivointuneesti. Lopussa oli jo selvästi vähän väsynyt, mutta hyvin veti silti loppuun asti. 

Urholla esineruutu vierailla esineillä. Ensin meni kuselle ja ajatus katkesi, uusi lähetys > esine. Toista etsi pidempään, mutta ihan hienosti teki kuitenkin hommia.

Jälki ja esineruutu

Käytiin puolukassa ja tein meno- sekä paluujälkien päälle Oilille poikittaisen jäljen reilustin namitettuna. Nostossa en taaskaan muistanut kehua heti kun nostaa jäljen oikeaan suuntaan. Jälleen teki siis tutut: reagointi > askeleen verran markkaus oikeaan suuntaan > suunnan vaihto ja tyytyväisenä takajäljelle josta mun oli pakko torpata se pois. Merkkasi hiukan jälkeä vanhemmat harhat, mutta pysyi jäljellä. 

Urholle esineruutusuikale, jossa 2 esinettä. Tykkisuoritus med 1 kakka ja 1 pissa. Tuolla koiralla se on kyllä suolitoiminnassa viettiä!

Tottis

Pelastustottiksen palasia Oilille, seuraamista, henkilöryhmää, noutoa, jääviä. Istumisessa tarjoili seisomista kun yritin olla tekemättä mitään vartaloapuja, äänensävykin muuttui mulla samalla. Eli menköön tutulla tyylillä kaikkine apuineen.

Urholla meni runttatottikseksi, ei ollut kivaa. Nostatin liikaa ja koira kävi liian kuumana. Samalla kuitenkin myös sievisteli märkää nurmikenttää ja sluibaili maahanmenosta ja luoksetulon loppuasentokin oli _pakko_ vääntää vinoon.. Hypyssä kokeilin Terhin neuvomaa kosketushyppyä ja seKIN oli karmeeta, mäiski tuttuun tyyliin.

Tottikset

Ihan alkuun, ennenkuin muut olivat tulleet kentälle, kokeilin Urholla miten se suhtautuu jos naksuttelen sille omasta aktiivisuudesta. Tulos: eipä paljon mutiaista kiinnosta! Urho kulki hölmistyneenä mukana, ihan löysänä, kävi välillä seuraamispaikassa/sivulla, josta naks > nami, kunnes lopulta totesi homman ihan typeräksi ja juoksi vesilammikolle juomaan. Minä puolestani juoksin sitten ryntäillen poispäin, aina metsän puolelle ja näin kuinka mudi pojottaa edelleen tyynen rauhallisena lammikolla. Kutsuin lopulta koiran luokse ja vaihdoin käskymuotoiseen tekemiseen, jolloin Urho oli heti innoissaan messissä. 

Varsinaisella hukilla Urholla seuraamista, Riikka naksutteli. Pääosin tänään namipalkalla, niin seuraaminenkin oli varsin siistiä ja perusiloista. Juoksu edelleen hankalaa, sitä ei ollakaan ajatuksella treenattu aikoihin. Pitkä luoksetulo hyvä. Nouto vauhdista palloon. Häiriönä pieni juoksenteleva ihmispoika, johon urho ei positiivista kyllä kiinnittänyt mitään erityisempää huomiota. Toisella setillä jäävät läpi. Istuminen ja maahanmeno buenot, seisomiseen ensin muistuttelua peruutellen ja sitten vasta ns. liikkeenä > hyvä :) 

Oili ilmoittautui Viksu-villakoiran kanssa ja sitten meni paikallamakuuseen vinkumaan ja volisemaan. Seuraamisen pitkä suora lähti huonosti, harhautui heti etsimään maasta makupaloja.. Huomautus, korjaus ja loput meni hyvin. Palkkasin käännöksistä ja perusasennosta. Hitaassa ei pidä kävellä liian hitaasti jottei tarjoa istumista. Nouto innokas, hauskaa että noudon (650g) palautus alkaa vakiosti olla laukka :) Henkilöryhmä ok, myös koirahäiriöllisenä. Ohi kävelleen hoffin yhtäkkiseen vahtihaukkuun piti Oilinkin tosin vastata huudolla, mutta sitä saattoikin jo pitää ylivoimaisena häiriönä - häkellyin tilanteesta itsekin.