Ensin käytiin tallomassa Urhon kanssa Oilille jälki, kiersi raunioalueen ympäri metsän puolella ja pituutta tuli n. 500m. Esineinä filmipurkkeja, joissa makkaraa sisällä. Nameja siellä täällä.
Sitten kentälle Oilin ja 9mm pyssyn kanssa. Ensin heitin koiralle nameja maahan ja siinä parit paukut (menin toki kauemmas), hiukan muuttui varauksellisen näköiseksi mutta jatkoi namien syömistä. Seuraavaksi koira paikallamakuuseen ja siinä myös pari pamausta, oli ok.
Sitten Urho. Ensin annoin sen juoksennella ympäriinsä ja paukuttelin, ok. Ur ei olisi taatusti keskittynyt syömiseen ja toisaalta jos ahdistuisi, niin en haluaisi sen liittävän paukkuja ruokaan, siksi tämä vapaana juoksentelu. Kääntyi usein paukusta juoksemaan takaisinpäin, muttei ahdistunut vaan piti sitä ikäänkuin käskynä. Vein paikallamakuuseen ja siinä taas paukkuja, ekalla lähti saman tien tulemaan luo > käsky maahan. Palkkailin tiheään nameilla. Paukusta pyrki nousemaan, mutta käskin aina uudelleen maahan, jota totteli hyvin. Ilme semmoinen odottava ja vähän rauhaton, ei pelokas. Lisää vaan paukuttelua, parempi tietysti olisi kun saisi jokun muun laukomaan niin voisi palkata koiraa täsmällisemmin. Sitten tehtiin vähän tottista, lähinnä seuraamista, oli kyllä selvästi kuormittunut laukauksista ja teki alkuun aika rauhattomasti hommia, mutta rentoutui tehdessä. Lopuksi superihieno eteenmeno, ei välittänyt mitään kentällä olevista kettistelineistä yms, joiden läpi sen piti pinkoa eteen. Kettistelineitä myös vähän, tikapuita ja liikkuvaa tynnyrisiltaa, hyvin mänt.
Esineruudun talloin täyssyväksi ja puolileveäksi. Takakulmiin esineet ja keskelle yksi. Urho veti taas sikahyvin :) Kaksi ekaa esinettä tuli suorilta, kolmatta paikansi piiiiiiiiiiiiiiitkään ja hartaasti, kokoajan hommia tehden. Olipa ilo katsella sen sinnikkyyttä etsimisessä, harvinaista herkkua. 100m päässä olevalta ampumaradalta tuli kunnon jyssäyksiä, eikä Ur välittänyt niistä lainkaan. Lopulta tiskiharjakin löytyi ja mudi toi sen tohkeissaan luo. Huomaan myös, että Ur ei enää pyri tuodessa pysähtymään parin metrin päähän esinettä mälvämään, vaan tuo ilman lisäkäskyjä esineen innokkaasti perille asti.
Oilin jäljelle ikää kertyi n.1,5h ja se ajeli sen hiukan häröillen, mutta ihan oikeaan suuntaan pyrkien. Selvästi sitä häiritsi Urhon juoksentelut. Filmipurkit bongasi kaikki hyvin. Yhdessä paikassa pyrki kovasti Urhon jäljelle, siinä Ur oli toistuvasti juossut rinnettä ylös ja alas suunnilleen samasta paikasta (ilmeisesti halusi kanavalle juomaan ja uimaan, mutta kutsuin aina sen pois kun muuten olisi kadonnut näkyvistä).
(Ai miten niin me innostutaan treenailemaan enemmän aina ennen koetta?)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti