To-to-to-tottis + ilmaisut

Sairaan kylmä pakkastuuli, piti pitää jatkuvaa liiketä yllä ettei solut jäätyneet.

Oililla jäävät, kaikki hienosti oikein. Luoksetuloja maahanmenosta, palkkahihkunta heti kun nytkähti liikkeelle. Seuraamista hitaammalla vauhdilla, toimii siten paremmin. Noudossa varasteli ja piippasi hulluna kun menin haistattamaan sille palkkasiankärsää.

Urho teki luoksaristoppeja parit + läpijuoksua. Kaukokäskyn m-i ihan lyhyeltä matkalta, kivasti pomputta vaikka vire oli hiukka korkea. Urhon pääasiallinen homma oli ilmaisut. 5 ottoa kentällä, välillä kävelin lähistöllä, välillä en. Tuli pitkiä sarjoja (100-150?). Minna liikutteli käsiään ja peitti välillä kasvojaan. Urho haluaisi haukkua kasvoja ja säpsii käsien perään. Kerran törmäsi törkeästi kun ei "osannut" jarruttaa ja kerran haukkui liki hihaa niin, että oli vähän dippadappa oliko kangasta välissä.. Vaan hyvin ystävällismielisesti se tekee kaiken, eikä aggressiivisesti tai dominoivasti. Kiellon (ei/murahdus/tms.) uskoo ja lopettaa lähentelyn. Motivaatio vaikuttaa edelleen kivalta, levottomuutta ilmaisussa on. Minna vakuutteli, että varsin hyvällä mallillahan noi huudot on, mutta mä aina vaan epäilen... Noh, reeniä reeniä, jospa se minäkin siitä rentoutuisin :D

Maneesitottis

Yllätys, yllätys, juoksuseuraamista. Vielä pomputtaa, mutta aina vain nopeammin sieltä saa sen pomputtoman pätkän ja pääsee palkkaamaan. Jäävät "kimpassa kävellen", eli ei ihan seuraamismoodissa, mutta sinnepäin - kaikki oikein! Jes!! Ja ne jätettiin heti siihen, eli ei vahingossakaan toistoja :) Pitkä luoksetulo, kerrassaan täydellinen. Hyppyä (alamittaisena) vinosti, ekan vinon kiersi, sitten tajusi jujun. Lopuksi hyppynoutona. Puolivälissä Väiski-flätinpoikanen (ihan isokokoinen kyllä jo) kurvasi meidän luo ja Urhon reaktio asiaan oli syöksyä kita auki hampaat edellä suoraan kohti. Onneksi hihnan pituus loppui ajoissa ja Väiski korjasi kurssia. Mä en tykkää tämmöisestä epäsosiaalisuudesta!! EN!

Varikko

Vihdoin koitti se päivä kun minäkin pääsin varikkotreeneihin, ah! Urholle 5x mokke med ilmaisu. Eka ok, tokalla oli ymmärtääkseni kerran päässyt läppäämään, kolmannella ei läpännyt mutta haukkui kovin lähellä maalimiehen hihaa ja siinä oli vähän sellaista yritystä koskemiseen. Neljäs tietääkseni ok ja viimeinen viides ok. Haukkuja sekalaisia määriä (n.10-30?), osassa kävelin lähelle, osassa kävin kääntymässä lähellä ja osassa en mennyt ollenkaan lähelle. Jos menin lähelle, niin Ur helposti hakee sellaiset haukkumisasemat, että näkee mut, haukun kuitenkaan samalla kummemmin pätkimättä.

Oilille 4 valmista. Eka hallissa perällä betonimerkkikasan päällä, Oili vinkui+haukahteli ja haki hyvää ilmaisupaikkaa, pomppi välillä maalimiehen päällä (kun siinä sattui mielestään olemaan juuri tasaisin kohta). Lopulta ohjasin sen kehuilla hyvään paikkaan ja siinä lyhyehkö ilmaisu. Toinen pihalla lavalla, taas vinkumista ja satunnaista haukahtelua kun ei päässyt perille. Yritin tsempata hyppäämään mutta lava oli liian korkea, lopulta nostin ylös ja siellä lyhyehkö ilmaisu. Kolmas katoksessa, aloitti ilmaisun ja sitten välissä jätti paikkansa ja haki taas parempaa paikkaa, palasi alkuperäiseen ja jatkoi ilmaisua. Neljäs pihalla mökissä; ilmaisi ovella ja kehoitin menemään sisälle; yritti mennä sinne mutta ei päässyt (ja sai viereisen lapion samalla notkahtamaan > Oi pelästyi ja singahti pää edellä kaiteeseen > palasi heti takaisin ilmaisemaan ovensuuhun). Oven suulla sitten jonkin aikaa ilmaisua ennen palkkaa. Eli huomaa, että omituisia paikkoja/alustoja ilmaisuun saa keksiä Oilille lisää. Nyt Oi haeskelee paikkaa, ilmaisee ja haeskelee taas lisää.

Itä-Suomen lappalaistottis (+mudillakin vähän)

Kuopiossa, Musti&Mirri Areenalla - joka on niiiiin luksus!

Oililla ekana seuraamista, erityisesti seinän ja agiesteiden vierustoja. Avustaja naksutteli ja Oilipas meni hienosti, kertaakaan ei tainnut pompata/valua pois paikaltaan. Sitten jäävät ja jumahdettiin heti istumiseen.. ei toiminut ei millään. Äh. Maahan ja top taisi mennä ihan jees. Luoksetuloon ei sitten tohtinut lähteä ollenkaan kun istumisen kanssa oltiin hinkattu. Tää pitää muistaa, tätä tapahtuu ihan liian usein just Oililla! Leikkiä tykkäsi välissä myös. Noutoa ensin pari pelkkää tuontia, sitten pelkkää hyppyä ja lopulta hyppynoutona (este jotain alle 80cm).

Paikallamakuita kaksi, hitaat tai kaksi käskyä vaativat maahanmenot (tyypillistä), makuu muuten ok (ja hiljainen!). Ekalla näkyvissä, toisella piilossa.

Toiselle kiekalle otin Urhon, mentaliteetilla tulta päin! Tämä oli nimittäin Urho "This week I have been mostly smelling female odors" Purhoselle vaikeeta, areena on täynnä tuoksuja ja koiriakin ihan kunnioitettava määrä. Mutta mun oli pakko rohkaista mieleni ja vaan mennä sen kanssa hommiin. Alkuun tietty karmeeta haistelua, niistä selvä kielto. Mut pallopalkka toimi ja Urho keskittyi hetki hetkeltä paremmin. Kuuma sille kyllä tuli, ei ole mudinpoikanen tottunut hommailemaan viimeaikoina +20 asteen lämpötiloissa. Juoksuseuraamisia, jääviä, noutoa, maassamakaamista ilman haistelulupaa. Hertalta tuli hyviä vinkkejä. Mulla meinaa olla noudossa jotain kummaa tepastelua. Samassa kehässä ollut toinen uroskoira aiheutti minussa pakkoliikkeitä, niitä tuotti pelko siitä että oma koira lipee toisen luo. Urho puolestaan ei tainnut edes tajuta asiaa.

Tokotukset + Urhon haukut

Urho aika kuutamolla.. naisjuttuja mielessään. Alkuun pa-kontaktia ja hiukan seuraamista, edeten juoksuseuraamisiin, jotka paranee :) Luoksetulon pysäyksessä uusi ongelma: varastaminen takapalkalle. Eli pitää alkaa ottaa myös loppuosaa. Keskittyminen parani loppua kohden, lopetin hyvissä ajoin, niin ei ehtinyt taantua.

Oililla seuraamista, huomiona että kun pidän vauhdin hitaampana, niin on parempi. Jos harpon pitkiä askeleitani, niin koira vinoutuu heti. Luoksetulon pysäyksiä samalla kun juoksutettiin avustajan välillä. Hypyssä otti itseensä kun ei osannut mennä istumaan.. Leikkiä parissa eri välissä, tykkäsi kovasti.

Urholle vielä 4x ilmaisut. Ekalla häröili, ihan tuli muistot mieleen siitä kaameimmasta ajasta.. Sitten lähti toimimaan paremmin ja saatiin hyvät satsit. Kerran oli kokeillut läiskäistä maalimiehen selkää, muuten ei muistaakseni törttöilyjä.

Urhon maneesit

Juoksuseuraamista, kokoajan paranee. Jäävät kaikki oikein, tosin ehkä myös aavistuksen hitaita kaikki. Pelkkää paluuhyppyä matalalla esteellä vinoista kulmista, ensin "suu tyhjänä" ja sitten patukan kanssa. Hyvin haki Urho hypyn. Lopuksi eri satsilla paikallamakuu. Nuuskimisesta kielto, mutta piipauksen kanssa puntaroin taas.. Ur oli ihan väärässä mielentilassa paikkamakuuseen ja äänteli kovasti. Lopulta annon piipata kun ei se varmaan edes tajua piippaavansa - enkä mä myöskään jaksa olla riittävän mustavalkoinen asiasta tästä ikuisuuteen (l. Urhon ikuisuuteen). Lulu-snakun tehdessä tykin luoksetulon Urhon oli pakko haukahtaa pari mielipidettä ilmoille > minä antamaan palautetta > Ur läks makuulta lepyttelemään mua. Uusinta otto (sitä kaverin luoksetuloa) tuotti jonkun haukahdusynähdyksen.

Mistä on pienet mudinpoikaset tehty?

Lihasrelaksanteista

Epäsymmetrisesti sojottavista viiksikarvoista 

Painiotteista 

Tahdonvoimasta (ja joviaalista mutsista) 

Ruuanhankintavietistä

Unentarpeesta

Halusta kokeilla uusia asioita

Tarpeesta repiä 

Yllättävistä ratkaisuista 

Kätevistä etutassuista

...ja taipumuksesta seota lumesta.

Niistä on pienet mudinpoikaset tehty.

13.1. otetuissa kuvissa Työmyyrän Ihkaensimmäinen alias Ihku (6,5vko).

Parkkistottis itsekseen

Oililla perusasentoseuraamista, nyt hyvin! Viime kerran Minnan vinkistä nyt käskynä kokoajan seuraa, myös sivulle-korjauksissa. Vaan ei tarvinnut edes korjailla. Koiralla oli kyllä hihna perässä, ehkä sekin auttoi? Eteenistumisia myös, voivoivoivoi kun siinä pitäisi tehdä sitä hinkutusta.

Urholla jääviä, oikein kivasti kaikki. Seisomisessa tarvii muistaa ottaa myös pysymistä tokoa ajatellen. Urtsilla myös perusasentoseuraamista sen verran, että sai huomata taas kuinka kivasti se pitää paikkansa :)

Parkkistottikset ja -ilmaisut

Urholla juoksuseuraamisia. Pomputus suht hillittyä, mutta meno muuten vähän virkamiesmäistä - ei ollut kummallakaan fiilarit kohallaan. Oililla yritin "perusasentoseuraamista", vaan ei onnannut ollenkaan. Valui törkeästi eteen eikä tajunnut mitään korjauksista, piipitti vaan kahta kamalammin. Luoksetulon pysäytyksessä ekassa ihan pihalla, toka ok. Noutoja parit ok, ohjasin hiukan eteen.

Urhon ilmaisut hyvät :) Ekalla "kävi käsillä", eli siis törmäsi ensin nuuskimaan kädet ja sitten otti ilmaisuasemat. Neljä ottoa, viimeisillä ei mitään lähentelyjä. Kyl tää tästä.

Maneesit

Urho oli jotenkin löysälöllerö, teki (kuten joku sanoi teknisesti oikein), mutta turbo puuttui. Mikähänlie, ei kai sentään väsymystä viikonlopun hiihtoretkestä? Kun ei se muuten väsyneeltä vaikuta.

Juoksuseuraamisissa todettiin, että mun paree juosta aika hitaasti. Saatiin sitten jotain lyhyitä pomputtomia pätkiä ja niistä heti palkkaus. Jäävissä istuminen peruutellen hienosti, mutta liikkenomaisena taas hukassa. Ja nyt oltiin tehty kotitreeniäkin! Eiku lissee vuan. Maahan ok, aavistuksen hidas ja seiso ok. Noutoa ensin parit pelkkää luovutusasentoa. Liikkeenomaisena toi kaksi kertaa palautusmatkan loppupuoliskon tai -kolmasosan ravaten ja jätin palkkaamatta. Yksi sitten hetsaten palautuksessa ja loppuun vauhtinouto.

Kiva kun olen vihdoin saanut otettua rutiiniksi myös loppupalkkapurkin autoon, Urholla on kiva ilme kun se pääsee vielä viimeiseksi herkuttelemaan :)

Maneesitottis

Alkuun ihan tavisseuraamista, siirsin pallon kainalosta vas. käteen, Urho ei edes tajunnut siirtoa. Helpompi palkata siitä heittämällä pallo kymmentä vaille tasaan. Tai helpompi ja helpompi, vähän liikaa meinasi mennä varttia vaille. Mudin pää se vaan hakkaa reiteen, olkoon. Kainalopallo ei sitä ainakaan korjannut, katsotaan josko nyt käsipallo korjaisi. Epäilen. Juoksuja katsottiin myös, sitä pomppimista. Menee paremmin kun muistaisin liikuttaa kättä normaalisti. Vaan treenaamalla parani, kas kummaa :) 

Lyhyt paikallamakuu ja sen jälkeen seuraamisia+kontaktia toisen koiran kanssa - hyvin! Luoksetulo bueno. Lopuksi sain taas todeta, että liikkeestä istuminen ei pelaa. Vaatii jonkun ihmeen millin tarkkuustaajuudella äännetyn käskyn, eli siis ei vaan osaa. K_o_t_i_t_r_e_e_n_i_ä_!

Ja hei, mä alan jopa tykkäämään auto-vietti-auto -tottiksesta :D

Ormanneito, Urho ja Oili jouluaattona 2011.