keskiviikko 12. helmikuuta 2014

Hallitokot

Tarjoutui tilaisuus päästä JOA:n halliin ottamaan tokotreeniä. Siitä on ikuisuus kun on viimeksi treenattu hallissa, jossa viereisellä puoliskolla vihtoo agikoiria, ja sen kyllä huomasi! Urho alkuun ihan karmit kaulassa ja minä hermona. Otettiin eka lyhyt satsi pelkkää orientoitumista uuteen paikkaan, perusasentoa, lyhyttä seuraamista ja paljon palkkaa. Tosi nopsaan Urho vääntyi hyvään moodiin, tosin mitään tunnaria en uskaltanut ekalla satsilla tosiaankaan.. 

Toisella kiekalla sitten enemmän itse liikkeitä. Ruutua parit lelunnäytöllä, hyvin. Jäävät kaikki käskyttäen, hyvät. Kaikkiin koiran kierrot, seisomisessa toistin kiertäessä käskyä ja kehuin, kaikissa pysyi hyvin. Maahanmenosta kokeilin ottaa suoraan seuraamaan, lähti hitaasti mukaan. Ennen tunnaria keitin kourallisen kuivaruokaa maahan, Ur söi niitä hiekasta erotellen hitaasti mutta varmasti ja saatiin samalla valmisteltua tunnari. Lähetys kapuloille suoraan ruualta ja teki homman hienosti! Pitkä käskytetty (voi-)seuraaminen, teki älyttömän hyvin ja ihan ideaalissa vireessä. Jos nyt virheitä hakee, niin täyskäännökset saisi olla siistimpiä ja juoksusta pysähdyksessä hidas istuminen. Paikallamakuu rivin reunimmaisena, minuutti-pari vain, jäin näkyviin. Vieras kierteli koirat häiriöksi. Pysyi hyvällä ilmeella ja hiljaa. Tuo sama pitäisi saada myös silloin kun olen piilossa, nyt on usein ihan kirahvina ja vinkuu. Ja taaskin kaksi (vai kolme?) käskyä sivulle. Ei pidä palkata enää aina maahan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti