Ruutua namialustalla. Vähän löysän tuntuinen, mutta muuten paljon parempi, vihdoinkin tiloissa joissa pystyy oppimaankin, eikä vaan juoksemaan putkiaivona lelulle. Pitkään jaksoinkin tapella sitä ruuan mukaanottamista vastaan tässä ruudussa… Eikä yrittänyt edes tuoda namialustaa mukanaan, asia jolla pisimpään perustelin lelulla treenaamista.
Noutoa vauhtina. Aurinkoon päin ei nähnyt koko kapulaa, joten meni ihan etsimiseksi. Vaihdettiin suuntaa ja sit toimi, hyvät vauhdit. Palkkaukset lennosta.
Tunnarit "loivalla lähdöllä", eli nuohosi nameja maasta jonka jälkeen lähetys. Ekalla reagoi hyvin omaan, mutta oli epävarma sen ottamisesta. Välissä kaksi oman piilotusta puskaan, joista ensimmäisellä löysi helposti mutta vaivautui vain nuuskaisemaan kapulaa että "tossa on" ja sitten kusi puskaan niiltä jaloiltaan. Just. Urhon käsitys asiasta "merkata oma". Toistolla otti kapulan heti ja toi. Neljäs sitten taas tunnarina ja se mänt hyvin.
Luoksaria pätkissä. Lähdöstä seisomaan ok > takapalkka. Seisomasta maahan (maaa-han!) ok > takapalkka. Maasta lähtöjä useita, oli tosi löysä, palkka heti lähdöstä. Palkkaus kyllä teki vauhtia masiinaan. Lopuksi vielä läpijuoksu, kivan vauhdikas taas se.
Kentällä Raikun kanssa ilmoittautuminen A-esteelle. 50 askeleen suora, sis. taas niitä kontaktikatkoja ja aivastelua, muuten ok. Hypyssä heitin vinoon, kosketus mennessä, mutta nyt tuli vihdoin sen paluun kiertäen ja reippaasti arpomatta. Ilmeisesti vino heitto ja sen myötä sivuun jäävä hyppy selkeyttää Urholle asiaa. Mut se luovutus oli sitten ihan vino, joten niitä saisi hinkata. A-esteellä pelkkää paluuta, jonka taas suvereenisti ekalla koitti kiertää. 3-4 toistoa "kiipee" käskyllä ja onnistui. Kuulemma silti arpoi menoaan. Eteenmenossa (ei lelua) paineli säännönmukaisesti 30 astetta vinoon oikealle. Hieno maahanmeno kyllä. Se jäi nyt treeninä vähän puolitiehen, pitää seuraavalla kerralla varmistaa suora eteneminen.
Oili jäi taas pääsiäisreissulta Lammille juoksujensa ajaksi hoitoon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti